rudi92

Ehdottomasti yksi huonoimmista Nightmare Roomeista. Juoni oli jo ensinnäkin aivan tyhmä ja päähenkilö oli ärsyttävä ufo-puheidensa kanssa. Mutta edes nuo edeltämainittavat seikat eivät olleet mitään verrattuna loppuratkaisuun. Siis, WHAT? Täyttää paskaa jopa Stinen kirjaksi. Valitettavasti monet Goosebumpsit ovat samanlaista sontaa kuin tämä kirja. Harmi kun ottaa huomioon että Stinen Nightmare Roomit on yleisesti ottaen hyviä.

Oli kyllä pienoinen pettymys mulle. Alku oli hyvä ja se sai mielenkiinnon heräämään. Mutta sitten kun tuli ilmi serkkutytön salaisuus niin kirja ja tunnelma lopahtivat. Voi sanoa näin, että kirja oli siitä lähtien aivan helvetin tylsä.
Yksi huonoimmista Nightmare Room kirjoista.

Kirja oli ihan hyvä, vaikkei viittä tähteä saanutkaan. Juoni on ihan okei ja päähenkiö myös. Mutta silti tästä puuttui sitä jotain mikä olisi ansainnut viisi tähteä. Mutta oli tämä silti ihan neljän tähden arvoinen lukukokemus.

Yksi parhaista Stinen kirjoista. Pidän muutenkin paljon enemmän Nightmare Roomeista mitä Goosebumpseista koska ne on paljon jännittävämpiä ja juoneltaan monipuolisempia.

Kirottu tyttö on yksi niistä harvoista Stinen kirjoista, mikä on joissain kohdissa jopa karmiva. Ja siitähän kirja saa vain plussaa.

Aivan ihana päätös upealle kirjasarjalle! Olin koko ajan pitänyt kirjan päähenkilöistä: Gracestä, Samistä, Isabelistä, Colesta. Mutta nyt he tuntuivat kaikki vielä upeammilta. En tiedä, ehkä johtui siitä, että kirja oli viimeinen ja tiesin, että kirjasarja loppuisi.

Loppu oli surullinen ja haikea, tietysti. Koko kirjasarja oli juuri sitä ja siksi lopetuksenkin täytyi olla. Toivottavasti Stiefvaterin teoksia suomennettaisiin jatkossakin ja saataisiin lukea hänen kättensä jälkiä.

Kirja oli kyllä aivan yhtä loistava mitä ensimmäinenkin. Juoni on edelleen hyvä ja mukaansatempaava ja Patch niin jumalallinen kuin ennenkin.

Todella hyvä kirja. Ehkä paras vampyyriaiheinen teos mitä on ikinä tehty.
Kirjassa on hyvin synkkä tunnelma, mikä paranee koko ajan loppua kohden. Pidin ennen kaikkea siitä kuinka kaikki teoriat kumottiin ja sillä tavalla kirjasta saatiin vielä loistavampi.

Kun aloitin kirjan, olin ihan että "vau, tämähän vaikuttaa hyvältä." Mutta valitettavasti se jäi pettymykseksi. Kirjan alku oli loistava, jopa nerokas. Mutta loppua kohden tunnelma lopahti ja siitä tuli tylsä. Myös loppuratkaisu oli tylsä. Totta kai tiesin, ettei valoilmiö ollut todellinen, vaan huijausta, mutta olisin silti odottanut jotain vähän parempaa.

Annan kolme tähteä siksi, että kirjan alku oli melkein puoleenväliin hyvä ja mukaansatempaava ja hahmot olivat ihan jees.

Olen vieläkin aivan totaalisesti kirjan lumoissa, jo luettuani sen. Tarina oli hyvin kirjoitettu, mikä ei todellakaan yllättänyt minua, kun on kyse Lauren Oliverista. Juoni oli erilainen ja toimiva. Pidin Alexista tosi paljon, hän oli niin sympaattinen kaveri. Monet asiat ärsyttivät kuitenkin, kuten ihmisten asioiden päättäminen. Tuollainen ei tulisi toimimaan oikeassa elämässä. Mutta kirja oli tosi onnistunut ja täytyy sanoa, että minua kaduttaa kun luin sen jo. Haluaisin vain jatkaa lukemista iäisyyden. Ja kirjan loppu oli jotenkin kauhea. Oli niin lähellä etten purskahtanut itkuun sen lukiessani.

Kirja oli erilainen ja pidin siitä siksi. Drakit olivat hyvin mielenkiintoisia. Pidin siitä, että on vielä kirjailijoita, jotka osaavat kirjoittaa muustakin kuin vampyyreistä ja ihmissusista. Jordanilla on hyvä mielikuvitus ja hän osaa kirjoittaa hyvin.

Pidin Jacindasta ja Willistä. He olivat hyvä pari ja siksi kirjan loppu hieman ärsytti minua. Mutta loppu oli myös jollain tavalla hyväkin. Tuolla lailla varmistetaan, että halutaan lukea sarjan toinen osa. Odotan sitä innokkaasti.

Kirja oli hirveä pettymys. Ensinnäkin, päähenkilö oli niiiiiiiiiin ärsyttävä, että olisi tehnyt mieli heittää jo sen takia kirja seinään. Toisekseen, kirja oli kirjoitettu erittäin huonosti. Huumorintaju oli aivan syvältä, jos sitä nyt huumoriksi voi kutsua.
Lend oli kiva hahmo, mutta eihän yksi hahmo voi pelastaa muuten paskaa kirjaa. Kaikki täällä kehuvat kirjan nopeatempoisuutta, mutta mua se ainakin ärsytti, ja pahasti.
Lyhyesti sanottuna, kirja oli täyttä paskaa alusta siihen asti kun jaksoin lukea (eli noin puoleen väliin.)

(Ja sori muuten että muokkaan arvosteluani, sillä huomasin antaneeni aivan liian hyvät pisteet tälle kirjalle.)

Cassandra Clare osaa kyllä kirjoittaa aivan mahtavasti. Kirja oli kaikkien odotusten arvoinen ja vähän ylikin. Alan pitää Jacestä koko ajan enemmän, samoin Alecista Magnuksesta. Odotan aivan innoissani sarjan neljättä osaa.