Sisarpuut kuvailee surkean tarinan. Päähenkilö Zara on Mary Sue, jonka mieskammo pyörittää maailmaa. Zaralla on ongelma, maailmalla on ongelma. Naiset, etenkin Zara, ovat hyviä ja oikeassa, miehet ovat pahoja ja väärässä. Parhaat miehet kuvataan alistuvina saappaanuolijoina, pahimmat hyväksikäyttäjinä. Naiset ovat omantunnonarvoisia ja alistumattomia. Tarina ei tunnu feministiseltä johtuen käänteisestä epäoikeudenmukaisuudestaan, sillä feminismin pitäisi ajaa tasa-arvoa eikä naisten ylivaltaa. Henkilökuvaukset ovat paperinohuita. Ex-mies on hyväksikäyttänyt Zaraa, joten Zara viestittää asenteellaan joka miehelle samalla mitalla. Vain ruoska puuttuu. Zaran tunne-elämää kuorutetaan flipperimäisillä tunnepurkauksilla: vihataan, epäillään, pelätään, iloitaan, vihataan. Mukana roikkuvat arkkityypit (Painolastityttö, Kaksoset ja Tumma Nainen) unohdetaan nopeasti tai ne seuravat Zaraa, nyökyttelevät ja nauttivat syömingeistä. Hallitsijat ovat vieraanvaraisia ja avuliaita. Taka-alan Lähetit kertovat tytöistä kaiken tarpeellisen. Juoni on olematon: on Matka ja Zaran kammo. Tarinassa matkataan, syödään ja juodaan ruhtinaallisesti, eletään kohdattujen hallitsijoiden vieraanvaraisuudella ja taas matkataan. Kertaakaan ei selitetä, miksi tytöt ansaitsevat ruhtinaallisen kestityksen, mutta ilmeisesti se haittaa, koska hallitsijoilla on pöperöä pöydässä ja rikkauksia millä mällätä. Juonenkäänteet ovat lähtöisin Läheteiltä tai hallitsijolta. Sitten todetaan faktoja maailmasta ja tehdään päätökset, niin että tytöt eli Zara voi päättää, että Matka jatkuu. Tytöt etsivät turvapaikkaa, mutta kertaakaan ei tule mieleen, että: \"Hei, voisimme jäädä tänne kestitettäväksi missä on hyvä olla.\" Ensimmäinen puolisko heruttelee jännitystä, mutta sitä ei tarjota. Tarjotaan vain lisää sapuskaa ja viiniä. Paikoin tunsin lukevani 5-tähden elämyshotellikertomusta: \"Tässä olisi mustikkaviininne, arvon valtiatar Tavallinen Tyttö. Ottaisitteko?\" \"Otan.\" Paikat tuntuvat kopioidun Taru sormusten herrasta ja olevan täynnä EriKoIsuUksiA. Harmi, ettei eRikoIsuuKsisTa saada mitään irti, koska ne esitellään kiiltokuvamaisuutensa vuoksi. Metallit ovat kultaa ja hopeaa, viinit erikOisuukSia. Lähdetään viidestä pisteestä. Olemattomasta juonesta -2 tähteä, paperinohuista arkkityypeistä -2 tähteä. Ollaan yhdessä tähdessä. Annan kuitenkin kaksi tähteä, koska kirja on suomalainen; mutta otan yhden tähden pois, koska kirja on suomalainen. Lopputulos on yksi tähti. (Jos arvioisin tarinaa pelkän kuvailun perusteella, antaisin 3 tähteä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että fantasiakirja tarvitsee mielenkiintoisen juonen ja henkilöt.)