Sisarpuut
Sidottu.
Welman tyttöjen matka jatkuu kohti pohjoista.
Zara, Adaira, Mimma, Sissa ja Ørrunân matkaavat pohjoiseen, kohti Punatertun kylää, joka on kielletyn Villipihlajan palvojien salainen turvapaikka. Nuorten naisten matka keskeytyy metsäolentojen ja Metsälehmuksen palvojien väijytykseen, mutta molempien heimojen keskuudesta saadaan myös vahvistusta retkikuntaan. Matka ei silti suju menetyksittä, ja perille saavutaan vajaalla joukolla.
Punatertun kylästä löytävät turvapaikan myös syysmaalaisen ylipappi Rammasin nuori puoliso Javona sekä tämän tyttövauva, joka muuten olisi kuoleman oma, papin esikoisen kun tulee olla poikalapsi. Niin yksinkertaista ratkaisua kohtalo ei kuitenkaan salli: pelottavat huhut pakottavat Javonan takaisin kotiin Zara seuranaan, ja tuolla matkalla on kohtalokkaat seuraukset myös Punatertun pienen yhteisön elämään.
Anu Holopainen on kirjoittanut intensiivisen jatko-osan Syysmaasta kertovaan fantasiatarinaan. Varttuneille nuorille suunnattu sarja saa uusia, tummia ja intohimonpunaisia sävyjä, joiden pyörteessä tarina etenee hurjana.
Anu Holopainen
”Synnyin itähelsinkiläiseksi vuonna 1968, ja samoilla kulmilla olen asustellut koko elämäni. Tämä on ihanteellinen paikka luontorakkaalle kaupunkilaiselle – kaikki on lähellä, mukaan lukien metsät, pellot ja lehmät laitumella. Avopuolisoni kanssa harrastelemme kaikennäköistä nörtteilyä kuten scifi-leffoja (Alien-sarja ja alkuperäinen Star Wars -trilogia, jee!) sekä pelaamista pc:llä, Xboxilla ja Wiillä. Ruudun tuijottelun vastapainoksi nautiskelen liikunnasta ja ulkoilmasta metsäpoluilla reippaillen. Kesälomat suuntautuvat mieluiten kesämökille Etelä-Savoon järven rannalle.
Syysmaa
Sarja sai Kuvastaja-palkinnon kunniamaininnan 2021.
Sarja sisältää 6 pääteosta ja yhteensä teoksia 6 kpl.
Kirja-arvioita
Sisarpuut kuvailee surkean tarinan. Päähenkilö Zara on Mary Sue, jonka mieskammo pyörittää maailmaa. Zaralla on ongelma, maailmalla on ongelma. Naiset, etenkin Zara, ovat hyviä ja oikeassa, miehet ovat pahoja ja väärässä. Parhaat miehet kuvataan alistuvina saappaanuolijoina, pahimmat hyväksikäyttäjinä. Naiset ovat omantunnonarvoisia ja alistumattomia. Tarina ei tunnu feministiseltä johtuen käänteisestä epäoikeudenmukaisuudestaan, sillä feminismin pitäisi ajaa tasa-arvoa eikä naisten ylivaltaa. Henkilökuvaukset ovat paperinohuita. Ex-mies on hyväksikäyttänyt Zaraa, joten Zara viestittää asenteellaan joka miehelle samalla mitalla. Vain ruoska puuttuu. Zaran tunne-elämää kuorutetaan flipperimäisillä tunnepurkauksilla: vihataan, epäillään, pelätään, iloitaan, vihataan. Mukana roikkuvat arkkityypit (Painolastityttö, Kaksoset ja Tumma Nainen) unohdetaan nopeasti tai ne seuravat Zaraa, nyökyttelevät ja nauttivat syömingeistä. Hallitsijat ovat vieraanvaraisia ja avuliaita. Taka-alan Lähetit kertovat tytöistä kaiken tarpeellisen. Juoni on olematon: on Matka ja Zaran kammo. Tarinassa matkataan, syödään ja juodaan ruhtinaallisesti, eletään kohdattujen hallitsijoiden vieraanvaraisuudella ja taas matkataan. Kertaakaan ei selitetä, miksi tytöt ansaitsevat ruhtinaallisen kestityksen, mutta ilmeisesti se haittaa, koska hallitsijoilla on pöperöä pöydässä ja rikkauksia millä mällätä. Juonenkäänteet ovat lähtöisin Läheteiltä tai hallitsijolta. Sitten todetaan faktoja maailmasta ja tehdään päätökset, niin että tytöt eli Zara voi päättää, että Matka jatkuu. Tytöt etsivät turvapaikkaa, mutta kertaakaan ei tule mieleen, että: "Hei, voisimme jäädä tänne kestitettäväksi missä on hyvä olla." Ensimmäinen puolisko heruttelee jännitystä, mutta sitä ei tarjota. Tarjotaan vain lisää sapuskaa ja viiniä. Paikoin tunsin lukevani 5-tähden elämyshotellikertomusta: "Tässä olisi mustikkaviininne, arvon valtiatar Tavallinen Tyttö. Ottaisitteko?" "Otan." Paikat tuntuvat kopioidun Taru sormusten herrasta ja olevan täynnä EriKoIsuUksiA. Harmi, ettei eRikoIsuuKsisTa saada mitään irti, koska ne esitellään kiiltokuvamaisuutensa vuoksi. Metallit ovat kultaa ja hopeaa, viinit erikOisuukSia. Lähdetään viidestä pisteestä. Olemattomasta juonesta -2 tähteä, paperinohuista arkkityypeistä -2 tähteä. Ollaan yhdessä tähdessä. Annan kuitenkin kaksi tähteä, koska kirja on suomalainen; mutta otan yhden tähden pois, koska kirja on suomalainen. Lopputulos on yksi tähti. (Jos arvioisin tarinaa pelkän kuvailun perusteella, antaisin 3 tähteä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että fantasiakirja tarvitsee mielenkiintoisen juonen ja henkilöt.)