people

Nappasin tämän kirjan kirjastosta, sillä ystäväni oli suositellut sitä minulle erittäin lämpimästi. Kirjan kansikin oli hieno ja takakansitekstin luettuani odotukseni olivat aika korkealla. Oli kiva, että jo kirjan alussa tapahtui hyvin tärkeitä ja kiinnostavia tapahtumia. Minusta ainakin tuntui, että kirjassa tapahtui koko ajan jotain mielenkiintoista. Pidän paljon sellaisista kirjoista, joissa keskitytään myös enemmän historiaan ja etenkin aikamatkaus on kiinnostavaa, ja myös siksi pidin tästä kirjasta.

Kirjan päähenkilö on tavallinen nuori tyttö. Olisin halunnut häneen enemmän jotain erilaisuutta vintagevaatteiden lisäksi, sillä todella monessa kirjassa on hyvin samanlainen päähenkilö: lyhyt ja itseensätyytymätön nuori tyttö, jolla on hammasraudat. Pidin kuitenkin hänen luonteestaan; itsevarmuudesta, pienestä ujoudesta ja auttavaisuudesta. Luonteeltani pystyin välillä samaistumaan häneen.

Kuitenkin tältä kirjalta odotin enemmän seikkailua ja etenkin jännitystä. Esimerkiksi kirjan teemassa tai juonessa oli jotain sellaista, minkä takia tiesin Louisen pelastuvan laivalta jo ennen, kuin se tapahtui. Jotenkin se oli vain selvää. Kirjassa olisi voinut olla enemmän jännittäviä kohtauksia tai Louisella enemmän ongelmia laivalta pois pääsemiseen.

Mutta kokonaisuudessaan pidin kirjasta paljon. Annoin tälle kirjalle neljä ja puoli tähteä, koska kirja oli alusta asti todella mielenkiintoinen, vaikka lopusta en pitänytkään paljon. Kirja oli lopetettu hyvin.

Rakastin tätä kirjaa todella paljon. Mielestäni oli hyvä, että kirja alkoi heti parijuhlan taphtumista. Kirjan edetessä en pystynyt siirtämään katsettani siitä - otin sen mukaani kaikkialle, missä kävin. Kirjassa tapahtui surullisia, hieman hauskoja, ihania ja hämmästyttäviä tapahtumia, mikä oli mielestäni hyvä asia.

Pystyin hieman samaistumaan Cassiaan, sillä olen itsekin ollut vastaavanlaisessa tilanteessa. Hän rakasti Ky'ta, vaikka Xander olikin hänen oikea parinsa. Minun kävi hieman sääliksi Xanderia, vaikka mielikuvissani Cassia ja Ky sopivat todella hyvin yhteen. Cassia otti myös suuren riskin Ky'n suhteen, mikä mielestäni oli hyvin rohkeaa. Kuka olisi uskaltanut uhmata Yhteiskuntaa?

Asiasta toiseen. En itse haluaisi, että joku muu saisi päättää tulevan aviomieheni, mitä syön, opiskelen ja teen vapaa-aikanani, etenkin milloin kuolen. Yhteiskunta on todella ankara. Varsinkin silloin, kun kansalaisilta vietiin pois omistusesineet ja vaahterat hakattiin pois. Idea on hyvä, ja onneksi tämä oli vain kirja.

Aion todellakin lukea seuraavan osan: "Rajalla". Odotan innolla, mitä Ky'n pelastattaessa tapahtuu.

En tiedä miksi, mutta en pystynyt samaistumaan Isabeliin samalla tavalla, kuin sarjan muihin henkilöihin. Hänen luonteensa on niin erilainen. Classen meritaistelu oli mieleenpainuvin kohta, sillä se oli jännittävä ja tapahtumarikas. Juoni oli todella hyvä ja se sai minut jatkamaan lukemista. En pitänyt Alicesta ja mielestäni oli hyvä juttu, että hän ja Sky erosivat, sillä Alice ei oikein välittänyt stravagoimisesta. Oli kiva, kun Nucceistakin kerrottiin enemmän ja Beatrice oli rohkea, kun meni naimisiin Nuccin kanssa, vaikka kyseinen suku onkin Di Chimicien vihollinen. Minua harmittaa se, että suvut edes ovat riidoissa, mutta se saa kuitenkin kirjoihin hieman lisää tapahtumia ja jännitystä.

Minua harmittaa, että jokainen tämän kirjasarjan kirja toistaa samaa kaavaa, mutta toisaalta se yhdistää näitä kaikkia kirjoja ihan kivalla tavalla. Jotenkin arvasin edellisen kirjan perusteella, että Laurasta tulee seuraava stravagantti, sillä hän oli erittäin onneton. Oli jännittävää, kun Laura joutui sairaalaan viiltelyn takia ja tuntui, että jokainen kirjan henkilö olisi saanut jonkinlaisen shokin. Ei siitä asiasta olisi niin suurta numeroa tarvinnut tehdä, mutta toisaalta siten kirjaan saatiin lisää toimintaa ja jännittävyyttä. Lauran ja Ludon suhde tuntui aluksi todella oudolta, mutta kyllä siihen lopulta alkoi tottua ja pystyi arvaamaan, että mitä he sanoisivat toisilleen.

"Paluu Pompeijiin" oli erittäin hyvä kirja, josta pidin valtavasti. Kirjan lyhyys ja sen ei-omaperäisyys olivat ainoa miinus. Kirjan kansi ei kyllä ole mikään maailman paras ja otsikosta pystyy jo päättelemään, mitä kirjassa tapahtuu. Mielestäni takakansiteksti paljastaa liikaa kirjasta. Kuitenkin kirjan idea on hyvä ja pidän siitä, että kirjassa on myös romantiikkaa. Kirja loppuu ihanasti ja Ramonan luokkakaverit ovat varmasti ihan hämmästyneitä siitä, kun Theo ilmestyy 'nykyaikaan' kuluneissa vaatteissaan.

Rakastin tätä kirjaa! Juoni ei ollut mitenkään erityinen, mutta pidin paljon tapahtumista hauskuuden ja jännittävyyden vuoksi. Taiteilijoista ja heidän töistään sai kivasti lisätietoa ja oli kiva, kun Lydia kävi myös Leonardo Da Vincin luona. Mieleenpainuvin kohta oli se, kun siihen yhteen kaupunkiin tuli tulva. Se oli jännittävä ja tapahtumarikas kohta, minkä vuoksi pidin siitä eniten.