Johanna Sinisalo on syntynyt Sodankylässä vuonna 1958. Hän valmistui
ylioppilaaksi Tampereella 1977 ja suoritti kandidaatintutkinnon
Tampereen yliopiston yleisen kirjallisuustieteen draamalinjalla vuonna
1986. Markkinointi-instituutissa opiskellessaan hän sai vuoden parhaan
diplomityön palkinnon 1987. Vuosina 1984–1997 hän toimi ammatikseen
mainonnan suunnittelijana, sittemmin hän ryhtyi vapaaksi
käsikirjoittajaksi ja kirjailijaksi.
Kirjailijan perheeseen kuuluu avomies ja aikuinen tytär.
Harrastuksikseen Sinisalo mainitsee tähtitieteen, gastronomian,
vaelluksen, kirjallisuuden ja sarjakuvan. Sinisalo asuu lapsuutensa
kotikaupungissa Tampereella. ”Suomen
kulttuurielämä tuntuu keskittyvän jatkuvasti
yhä enemmän pääkaupunkiseudulle ja helsinkiläisyyttä
pidetään kohta suomalaisuuden synonyyminä.
Pirkanmaalla asuminen ja kirjailijana työskentely on
yksi tapa muistuttaa siitä, että elämää
on myös kehä kolmosen ulkopuolella”.
Tärkeitä kirjailijoita Sinisalolle ovat olleet Tove Jansson, Astrid
Lindgren, L. M. Montgomery, Ray Bradbury, Volter Kilpi, Vladimir
Nabokov, Michel Tournier ja Margaret Atwood. Tieteiskirjallisuuden
lukemisen ... (lisää)
Sinisalo aloitti lapsena Edgar Rice Burroughsin
seikkailukirjoilla. Niiden jälkeen hän löysi George Orwellin ja Aldous
Huxleyn, joissa science fiction on yhteiskunnan havainnoinin ja
arvostelun väline.
Sinisalo tuli suomalaisen science fiction
-fandomin tietoisuuteen vuonna 1985, jolloin häneltä ilmestyi seitsemän
novellia alan lehdissä. Seuraavan vuoden Atorox-äänestyksessä Sinisalon
tarinat saivat kolme kärkisijaa. Sinisalo on saanut Atorox-palkinnot
Suomen parhaasta sf- tai fantasianovellista vuosina 1985, 1988, 1990,
1992, 1993, 1996 ja 2000.
Vuonna 2001 Johanna Sinisalo sai Suomen tieteiskirjoittajien
Kosmoskynä-palkinnon, joka myönnetään pitkästä, scifin ja fantasian
edistämiseksi tehdystä työstä.
Ensimmäisen romaaninsa
Ennen päivänlaskua ei voi Sinisalo julkaisi vuonna 2000. Teos on osin spekulatiivisen fiktion
(science fictionin, vaihtoehtohistorian) keinoin toteutettu tutkielma
luonnon ja ihmisen ristiriidasta ja yhteiskunnallisista ongelmista.
Kirja sai Finlandia-palkinnon ja nosti Sinisalon koko Suomen
kirjallisuuskentän puheenaiheeksi.
Teos käännettiin muun muassa ruotsiksi, ranskaksi, englanniksi,
latviaksi, japaniksi ja tšekiksi. Teos sai esimerkiksi Yhdysvalloissa
erittäin hyvät arvostelut ja oli maassa myyntimenestys. Romaani oli
ehdolla myös eurooppalaisen kirjallisuuspalkinnon Impacin saajaksi.
Vuonna 2005 romaanin englanninkielinen laitos voitti James Tiptree Jr.
-palkinnon parhaasta vuoden 2004 science fiction- tai fantasiatekstistä,
joka laajentaa ihmisten näkemystä sukupuolesta tai seksuaalisuudesta.
Pirkanmaan taidetoimikunnan antoi Sinisalolle vuoden 2005 taidepalkinnon
kansainvälisestä läpimurrosta.
Ennen päivänlaskua ei voi -romaanin voi lukea monella eri
tavalla, esimerkiksi jännitys- tai rakkauskertomuksena,
yhteiskunnallisena havainnointina tai luonnon ja ihmisen välistä
suhdetta pohtivana teoksena. Teos sai myös Kuvastaja-palkinnon vuoden
parhaana suomalaisena fantasiakirjana. Sinisalon mielestä Suomessa on
erittäin rikas taruperinne. Häntä on harmittanut, että suomalaiset
hakevat turhan usein mallia anglosaksisen fantasian perinteestä, kun
tarjolla olisi laaja kotimainen kansanperinne.
Kirjailija toteaa, että hänen romaaneissaan on aina jokin pieni
piirre
arkitodellisuuden ulkopuolelta. Sinisalo on useiden muiden tavoin
muistuttanut, että puhdas realismi on
varsin nuori, 1800-luvun lopulta peräisin oleva kirjallinen suuntaus.
Realismin rajojen ylittäminen ei kuitenkaan tarkoita, että kirjailijan
teokset olisivat lajityypiltään scifiä tai fantasiaa. Sinisalon
mielestä lajityyppiajattelusta pitäisi irtautua.
Sinisalo painottaa, että spekulatiivisuus ei ole kirjallisuudessa
itseisarvo, vaan että sen kautta voidaan sanoa jotain oleellista jopa
paremmin kuin realismin keinoin. Fantasian tai science fictionin
kirjoittaminen ei ole päämäärä vaan väline kirjallisuuden tuottamiseen.
Sinisalo käyttää sanaa ”viistovalaistus” kuvaamaan tämän välineen
toimintaa: todellisuuden tutkiminen uudesta ja ennenkokemattomasta
näkökulmasta voi paljastaa uusia puolia, joita ei ole voinut aikaisemmin
nähdä.
Kirjallisuutta
Kotimaisia tieteis- ja fantasiakirjailijoita. Toimittaneet Vesa Sisättö ja Toni Jerrman. BTJ, 2006.
Kuva: Jari Koivisto.
(Risingshadow.net)
(kauhu) 
(scifi)
(fantasia, lapset)
(vaihtoehtohistoria, maaginen realismi)
(scifi, antologia, mainstream, maaginen realismi)