Risingshadow
Spekulatiivista fiktiota
  • Koti
    • Etusivu
    • Tietoa meistä
    • Artikkelit
    • Käyttöehdot
    • Sivuston ylläpitäjät
    • English (EN)
  • Selaa
    • Uusimmat tapahtumat
    • Uutuuskirjat
    • Tulossa kirjoja
    • Kirjalistaushaku
    • Kirja-arviot
    • Tyylilajit
  • Yhteisö
    • Keskustelut
    • Uusimmat viestit
    • Uusimmat aiheet
    • Kuumimmat aiheet
    • Suosituimmat aiheet
    • Haku
  • Haaste
    • Lukuhaasteet
    • Kirjavisa
  • Kirjaudu

Ukkoshuilu

Johanna Sinisalo
Ukkoshuilu - Johanna Sinisalo
  ★ 6.66 / 12
1★2★3★24★5★26★67★18★9★110★

Kannen suunnittelu: Hannu Mänttäri. Kannen kuvat: Dmitry Rukhlenko ja Alexander Matevosyan / Mostphotos.

1. laitos 2021. Sidottu, kansipaperi.
2. laitos 2022. Seven. Nidottu.

Kuvastaja-palkintoehdokas 2022.

Kauan sitten, kaukana täältä, joku puhalsi kiviseen putkeen. Oliko sattumaa, että juuri silloin nousi myrsky?

Leena Lind rakastaa työtään meteorologina, mutta kun sääennusteita laativa yritys myydään ja pilkotaan, hän joutuu haaskaamaan asiantuntemustaan aivottomissa hanttihommissa. Vintius Phoenix -yhtiön salamyhkäinen tutkimushanke herättää Leenan epäilykset: pyrkiikö joku säiden hallitsemiseen?

Leenan Leia-tytär kuvaa leikkejään videolle. Hän tulee tallentaneeksi jotakin, mikä kiinnostaa myös Leenan uutta työnantajaa. Pian äiti ja lapsi ovat vaarassa, eikä uhka suinkaan rajoitu heihin.

Johanna Sinisalo rakentaa jälleen mestarillisesti maailman, jossa tuttu muuttuu oudoksi.

"Ukkoshuilussa vakuuttaa etenkin sen monitasoisuus." – Helsingin Sanomat

"Täta kirjaa on nautinto lukea. Johanna Sinisalon käyttämä kieli, kuvailu ja ilmaisut ovat loppuun asti harkittuja, mutta silti vaivattomasti soljuvia." – Tähtivaeltajablogi

Adlibris: tarkista saatavuus

Kirjan tilaus
Adlibris
BookBeat
FinlandiaKirja
Nextory
Storytel

Arvosanani kirjalle
☆☆☆☆☆☆☆☆☆☆
Omassa pääkirjahyllyssäni
Muokannut 28.02.2025
Luokitus: Maaginen realismi, Kotimainen
Julkaistu: elokuu 16, 2021 (Otava)

Käyttäjät lukeneet myös

Suomaa
  ★ 8.84 / 13
Namiyan puodin ihmeet
  ★ 8.30 / 10
Taipumattomat
  ★ 7.44 / 9
Lasihotelli (Keltainen kirjasto)
  ★ 7.12 / 8
Sängyssä tupakoimisen vaarat
  ★ 8.42 / 7
Marrassäkeet
  ★ 7.00 / 6
Unimaailman vangit
  ★ 7.16 / 6
Aiheeseen liittyviä keskusteluja
Aloita uusi keskustelu (Vieraat tervetulleita)
Onko sinulla kysymyksiä kirjasta tai haluatko jakaa mielipiteesi? Liity keskusteluun!
Johanna Sinisalo

Johanna Sinisalo

Johanna Sinisalo on syntynyt Sodankylässä vuonna 1958. Hän valmistui ylioppilaaksi Tampereella 1977 ja suoritti kandidaatintutkinnon Tampereen yliopiston yleisen kirjallisuustieteen draamalinjalla vuonna 1986. Markkinointi-instituutissa opiskellessaan hän sai vuoden parhaan diplomityön palkinnon 1987. Vuosina 1984–1997 hän toimi ammatikseen mainonnan suunnittelijana, sittemmin hän ryhtyi vapaaksi käsikirjoittajaksi ja kirjailijaksi.

Kirjailijan perheeseen kuuluu avomies ja aikuinen tytär. Harrastuksikseen Sinisalo mainitsee tähtitieteen, gastronomian, vaelluksen, kirjallisuuden ja sarjakuvan. Sinisalo asuu lapsuutensa kotikaupungissa Tampereella. ”Suomen kulttuurielämä tuntuu keskittyvän jatkuvasti yhä enemmän pääkaupunkiseudulle ja helsinkiläisyyttä pidetään kohta suomalaisuuden synonyyminä. Pirkanmaalla asuminen ja kirjailijana työskentely on yksi tapa muistuttaa siitä, että elämää on myös kehä kolmosen ulkopuolella”.

Lue lisää ...

Tärkeitä kirjailijoita Sinisalolle ovat olleet Tove Jansson, Astrid Lindgren, L. M. Montgomery, Ray Bradbury, Volter Kilpi, Vladimir Nabokov, Michel Tournier ja Margaret Atwood. Tieteiskirjallisuuden lukemisen Sinisalo aloitti lapsena Edgar Rice Burroughsin seikkailukirjoilla. Niiden jälkeen hän löysi George Orwellin ja Aldous Huxleyn, joissa science fiction on yhteiskunnan havainnoinin ja arvostelun väline.

Sinisalo tuli suomalaisen science fiction -fandomin tietoisuuteen vuonna 1985, jolloin häneltä ilmestyi seitsemän novellia alan lehdissä. Seuraavan vuoden Atorox-äänestyksessä Sinisalon tarinat saivat kolme kärkisijaa. Sinisalo on saanut Atorox-palkinnot Suomen parhaasta sf- tai fantasianovellista vuosina 1985, 1988, 1990, 1992, 1993, 1996 ja 2000. Vuonna 2001 Johanna Sinisalo sai Suomen tieteiskirjoittajien Kosmoskynä-palkinnon, joka myönnetään pitkästä, scifin ja fantasian edistämiseksi tehdystä työstä.

Ensimmäisen romaaninsa Ennen päivänlaskua ei voi Sinisalo julkaisi vuonna 2000. Teos on osin spekulatiivisen fiktion (science fictionin, vaihtoehtohistorian) keinoin toteutettu tutkielma luonnon ja ihmisen ristiriidasta ja yhteiskunnallisista ongelmista. Kirja sai Finlandia-palkinnon ja nosti Sinisalon koko Suomen kirjallisuuskentän puheenaiheeksi.

Teos käännettiin muun muassa ruotsiksi, ranskaksi, englanniksi, latviaksi, japaniksi ja tšekiksi. Teos sai esimerkiksi Yhdysvalloissa erittäin hyvät arvostelut ja oli maassa myyntimenestys. Romaani oli ehdolla myös eurooppalaisen kirjallisuuspalkinnon Impacin saajaksi. Vuonna 2005 romaanin englanninkielinen laitos voitti James Tiptree Jr. -palkinnon parhaasta vuoden 2004 science fiction- tai fantasiatekstistä, joka laajentaa ihmisten näkemystä sukupuolesta tai seksuaalisuudesta. Pirkanmaan taidetoimikunnan antoi Sinisalolle vuoden 2005 taidepalkinnon kansainvälisestä läpimurrosta.

Ennen päivänlaskua ei voi -romaanin voi lukea monella eri tavalla, esimerkiksi jännitys- tai rakkauskertomuksena, yhteiskunnallisena havainnointina tai luonnon ja ihmisen välistä suhdetta pohtivana teoksena. Teos sai myös Kuvastaja-palkinnon vuoden parhaana suomalaisena fantasiakirjana. Sinisalon mielestä Suomessa on erittäin rikas taruperinne. Häntä on harmittanut, että suomalaiset hakevat turhan usein mallia anglosaksisen fantasian perinteestä, kun tarjolla olisi laaja kotimainen kansanperinne.

Kirjailija toteaa, että hänen romaaneissaan on aina jokin pieni piirre arkitodellisuuden ulkopuolelta. Sinisalo on useiden muiden tavoin muistuttanut, että puhdas realismi on varsin nuori, 1800-luvun lopulta peräisin oleva kirjallinen suuntaus. Realismin rajojen ylittäminen ei kuitenkaan tarkoita, että kirjailijan teokset olisivat lajityypiltään scifiä tai fantasiaa. Sinisalon mielestä lajityyppiajattelusta pitäisi irtautua.

Sinisalo painottaa, että spekulatiivisuus ei ole kirjallisuudessa itseisarvo, vaan  että sen kautta voidaan sanoa jotain oleellista jopa paremmin kuin realismin keinoin. Fantasian tai science fictionin kirjoittaminen ei ole päämäärä vaan väline kirjallisuuden tuottamiseen. Sinisalo käyttää sanaa ”viistovalaistus” kuvaamaan tämän välineen toimintaa: todellisuuden tutkiminen uudesta ja ennenkokemattomasta näkökulmasta voi paljastaa uusia puolia, joita ei ole voinut aikaisemmin nähdä.

Kirjallisuutta

Kotimaisia tieteis- ja fantasiakirjailijoita. Toimittaneet Vesa Sisättö ja Toni Jerrman. BTJ, 2006.

Kuva: Jari Koivisto

Muita teoksia kirjailijalta Johanna Sinisalo

Joutsenlaulu
  ⧗ 9.00 / 2
Vieraat
  ★ 6.18 / 17
Iron Sky: Renaten tarina
  ★ 7.86 / 7
Kapteeni Hyperventilaattorimies
  ★ 6.50 / 2
Auringon ydin
  ★ 8.18 / 58
Salattuja voimia
  ★ 7.88 / 9
Enkelten verta
  ★ 7.48 / 60
Möbiuksen maa
  ★ 5.50 / 8
Tapahtui Muumilaaksossa (Ilta saapuu Muumilaaksoon)
  ★ 6.50 / 4
Linnunaivot
  ★ 6.62 / 49
Lasisilmä
  ★ 6.40 / 51
Kädettömät kuninkaat ja muita häiritseviä tarinoita
  ★ 7.68 / 86
Verkon silmässä: Tarinoita internetin maailmasta
  ★ 4.80 / 10
Sankarit
  ★ 7.34 / 82
Ennen päivänlaskua ei voi
  ★ 7.66 / 262

Kirja-arvioita

30.11.2024
Eija avatar
Eija
Kirjoja 1438, Kirja-arviot 418, Viestit 1392
★★★★★★☆☆☆☆ 6 / 10

Kirjan alku ”Joonan tarina” sijoittuu kaukaiseen menneisyyteen muinaiseen Assyriaan ja on kerrottu Yonahin näkökulmasta. Loppu kirjasta on nykyajassa meteorologi Leena Lindin näkökulmaa. Yhteistä tarinoille on ukkosen loihtiminen huilulla. Pidin alun vanhasta tarinasta enemmän kuin suhdekiemuroita sisältävästä nykyaikaan sijoittuvasta päätarinasta. (5.7.2022)

04.09.2022
aituriar avatar
aituriar
Kirjoja 208, Kirja-arviot 59, Viestit 45
★★★★★★★☆☆☆ 7 / 10

Ukkoshuilussa pääosassa on meteorologi. Mielenkiintoista. Tai oikeastaan pääosassa on sää. Huippumielenkiintoista.

Kirja alkaa prologimaisella versiolla Vanhassa testamentissa esiintyvän profeetta Joonan tarinasta. Tarina on kirjan ensimmäisen puoliskon kiinnostavinta antia yhdessä säätä, ilmastoa ja ympäristöä pohdiskelevien blogitekstien kanssa. Suurin osa alkupuolesta kuluu jumittuneena päähenkilö Leena Lindin epäkiinnostaviin ihmissuhde- ja muihin henkilökohtaisen elämän sotkuihin. Kiinnostus ei herää edes tarinan pyöriessä hänen ammatillisten murheidensa parissa.

Lue lisää ...

Kunnes alkaa tapahtua: Leena huomaa uuden työpaikkansa olevan jotakin muuta kuin päällepäin ensin näyttää. Samaan aikaan hän saa Leia-tyttärensä kanssa kohdata sään arvaamattoman mahdin. Keskustelut, jotka kirjassa käydään juurikin tästä luonnonvoimien mahdista suhteessa ihmisten mahtiin, kohottavat kirjan arvoa loppua kohti. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Sitä ihmettelen, eikö sää muka olisi ollut riittävän kiinnostava aihe itsessään täyttämään romaanimittaisen kertomuksen ääriään myöten. Mihin ihmissuhderepostelua tarvitaan? Myönnetään, että kirjan loppupuoli osittain vastasi näihinkin ihmettelyihin. Siis osittain. Lisäksi aivan lopussa on yksi seikka, joka jäi harmittamaan, jopa ärsyttämään minua. En sano enempää, etten paljasta liikaa. Mutta Ukkoshuilun loppuhuipennus ei täysin tyydyttänyt minua. 

Hieno aihe, ja Johanna Sinisalo on mainio tarinankertoja. Lukemiseen käyttämäni aika katosi myrskytuuleen, niin kuin sen pitikin kadota.

Takaisin ylös
  • Risingshadow
  • Selaa
  • Johanna Sinisalo
  • Ukkoshuilu
Seuraa meitä: Uutiskirje | Facebook | X | Mastodon | Instagram | RSS
Hostingpalvelun tarjoaa Planeetta Internet Oy
© 1996 - 2025 Risingshadow. Kaikki oikeudet pidätetään.

Sivustomme käyttää evästeitä takaaksemme parhaimman käyttökokemuksen.

Tietosuoja