Mikä sinua potuttaa nyt?

Joo. Jos se nyt vaikka muutaman kympin ylimääräistä maksaa, niin eihän se juuri köyhän kukkarossa tunnu. Jonkun halpiskoneen ajattelin muutenkin ostaa. Ei ole näppikselläkään suuremmin väliä. Kyllähän sitä on Amigan ajoilta asti näpytelty. Taitaa tosin halvimmatkin koneet olla tätä nykyä sitä 300 euron luokkaa.

Ulkomaalaisen elämä täällä Keskimaassa on tehty kauhean hankalaksi. Saadakseen oleskeluluvan pitää käydä terveystarkastuksessa, joka tehdään tasan yhdessä sairaalassa tässä yli 20 miljoonan asukkaan kaupungissa. Ja jonne päästäkseen pitää matkustaa kaksi tuntia suuntaansa, koska se sijaitsee järkevästi aivan kaupungin ulkolaidalla. Huoh. Ilmeisesti myöskään sim-korttia/puhelinnumeroa ei myönnetä nykyisin ulkomaalaiselle ilman passin kanssa rekisteröitymistä.

Ei! Ei! Ei!   Miten voi olla mahdollista, että taas kerran kun meikäläisen loma alkaisi, niin olen tulossa kipeäksi :angry: . Teatteriliput on varattu perjantaille ja hotellikin ensiviikon shoppailua varten... Karman kostoa siitä, että sattuneet vapaapäivät ja pääsiäinen pidensivät normia talvilomaviikkoa kolmeentoista päivään?

Noniin, nyttemmin kone on taas toistaiseksi toiminut hyvin, joten turha oli stressata ja onneksi tässä on vuoden takuu. Tänään on potuttanut päänsärky joka alkoi jo aamulla... syytän kirottua aurinkoista kaunista päivää siitä (taas). :grin:

Aargh. Huomenna tulee kolme viikkoa siitä, kun havaitsin vesivahingon keittössä ja olen elänyt kaksi viikkoa ilman tiskipöytää ja -allasta. Olin toiveikas että tänään voisi tapahtua jotain edistystä. Viimeinen puolitoista viikkoa on mennyt kuivattimen huristessa lattialla. Mittaukset käytiin äsken tekemässä ja kaapin paikka on edelleen litimärkä, joten kuivain takaisin ja katsotaan uudestaan maanantaina. Oon niiiin kyllästynyt tiskaamaan joka ikisen astian heti käytön jälkeen kylppärissä ja siihen, että kolmen kaapin romut on joka puolella kämppää.

Piti heittämäni pari hienoa - krröhöm! - kuvaa kännyn muistikortilta maailmanlaajuisverkkoon, tarkemmin kirjoittaen ns. naamakirjaan. Mutta kirjastomme tietokoneluokka osoittautui varatuksi koko aamupäivän ajaksi, eikä nuorten koneillakaan ollut tilaa. Nyt sitten norkoilen noita koneita istuen tällä pikakoneella, joka kohta katkaisee istuntoni. MUR!   Enpä kerinnyt kuvani vanheta maailmanlaajuisverkon Valokuvaajan Showroom - osiossa, sillä alle kymmenessä minuutissa sitä oli kommentoitu "Showroom ainesta, joo" - ja "Mitä täällä tapahtuu" -lausahduksin. Itse en nähnyt tuota otosta niin paljon muita tuolla sivulla esillä olevia kehnompana, että se kirvoittaisi tällaisia sanaheittoja. Tuolla palstalla on vähän tapana kritisoida kärkevästi, ja siksi lähettelen sinne joskus esimerkiksi kännykuvia. (En pidä lyttäävästä kritiikistä, annetaan se kenelle hyvänsä!) Nautin myös piikittelystä. Minullahan ei ole edes varaa ostella kalliita laitteistoja. Mutta kuulin jo vuosia sitten lohduttavan kommentin: hyvien kuvien ottaminen ei aina ole laitteista kiinni. Mielestäni olen kehittynyt harrastelijavalokuvaajana, sanovat naamakirjan tyypit mitä tahansa. Ja heitä ON kiva härnätä. :evil:

Kehoa ja sielua kokonaisvaltaisesti hallitseva väsymys yhdistettynä alati voimistuvaan synkkämielisyyteen alkaa käymään hiljalleen raskaaksi. En tiedä, mistä tällainen outo, ahdistava olotila on peräisin, mutta se on kuitenkin jatkunut jo pidempään. En jaksa tehdä mitään enkä ajatella mitään, pelkkä oleminenkin tuntuu vaativan kohtuuttomasti voimia. Väsymykseen ja synkkyyteen sekoittuu myös rautaisannos perinteistä vitutusta, mutta en keksi sillekään alkuperää. Oikeasta masennuksesta tuskin on kyse, mutta jostain minulle epänormaalista kuitenkin. Univaje on selvästi osasyyllinen, joten toivottavasti nukkuminen nostaa fiiliksen korkeammalle. Toisaalta tuntuu, että on aivan sama, nukkuuko yössä kolme vai kymmenen tuntia, koska aamulla väsyttää joka tapauksessa.

^ Kyllä tuo hyvinkin masennuksen tunnusmerkit täyttää, vaikka se ei tuntuisikaan siltä, minkä ajattelee olevan "oikeaa" masennusta (itsekin tunnistin vasta masennusoireista pidemmän aikaa kärsittyäni, että ne ovat juuri niitä). Synkkämielisyys, väsymys, tarmottomuus ja aikaansaamattomuus ovat ihan sitä itseään. Toki se voi olla sitten eri asia, onko kyse varsinaisesta sairaudesta, mutta on sellainen lyhytaikaisempikin ihan yhtä todellista. Netissä voi vielä kokeilla tehdä virallisia masennustestejä, niitä löytyy googlailulla muutamaa sorttia.   Toki nukkuminen näin ensihoitona on ihan terveellistä, koska univaje ei varmasti auta asiaa.

Hesarissa oli ihan vähän aikaa sitten [url=http://www.hs.fi/hyvinvointi/a1458106200412]juttu[/url] kevätmasennuksesta, joka on kaamosmasennuksen tapaan ihan oikea sairaus ja liittyy valon määrän vaihteluun vuodenaikojen mukana.   "Oikean" masennuksen määrittely on äärimmäisen vaikeaa ja kannattaa jättää lekurille. Rinjan mainitsemia nettitestejä voi toki tehdä, jotta saa itselleen vähän kokonaiskuvaa siitä, mihin mennään. Kannattaa valita testi, jossa on muitakin asteikoita kuin "et ole masentunut / saatat olla masentunut", sillä masennuksenkin aste vaihtelee lievästä vaikeaan. Lievästi masentunut voi hyvinkin olla vielä työkykyinen.   Itse olen huomannut, että liika nukkuminen myös lamaannuttaa. Jos on pitkään mennyt vähillä yöunilla, vuorokausien lähinnä nukkuminen ei tunnu enää hyvältä eikä piristä.

Pieni potutus: tuskin viittä minuuttia sain rauhassa käväistä koneella, kun PS4 veti itsensä virransäästötilaan pelilevy yhä sisuksissaan. Pieni ärsytys, mutta silti. En todellakaan halua että se menee seuraavaksi rikki, kun vasta sain uuden koneen toimimaan normaalisti...

Kannattaa koittaa tasoittaa unirytmiä. Minulla oli juurikin tuollaista ennen kuin vetäisin nukkumisen siihen 6-8 tuntia yössä suunnilleen samoina vuorokaudentunteina -rakenteeseen. Tosin ei se ihan heti onnistu. Piti keksiä viikonlopuiksikin syy rahtautua ylös sängystä. Minulla toimi aamuvirkut elikot metsässä, joita pääsee kerrankin bongaamaan kun viitsii olla hereillä ennen aamupäivän perheretkeilijöitä, jotka saapuvat eksymään lähimpiin pöpelikköihin viikonloppuisin.

Jos urheilussa kaikki sujuu niin yksityiselämä vetää syöksykierteen ja jyrkän sellaisen.   Miksi ei ikinä mene niin kuin tasapaksusti.

Meinasi tänään mennä potutuksen puolelle, mutta säikähdyksellä selvittiin, matkakorttini lakkasi nimittäin toimimasta. Aamulla ja vielä päivälläkin se toimi hyvin, mutta päätti sitten iltapäivällä yhdellä Piccadilly-linjan pikkuasemalla sitten lakata toimimasta - eikä siellä tietenkään ollut sellaista henkilökuntaa, joka olisi osannut asian kanssa auttaa.   Onnistuin ehkä selittämään tarpeeksi vakuuttavasti, että kyllä, mulla on voimassa oleva kuukausikortti, sillä virkailijat päästivät mut lopulta puomeista ohi metroon ja ajoin lähimmälle isommalle asemalle, jossa on varsinainen asiakaspalvelupiste. Koska mulla ei ollut kuitteja eikä mitään todisteita ostosta enää mukana, pelkäsin jo, että loppukuun lippu on menetetty. Virkailija sai kuitenkin palautettua tiedot ja laitettua ne toiselle kortille, eikä pelkästään kuukausikorttia vaan myös kortilla olleet muutaman punnan saldon. Voi tätä onnea. Hiukan tuli mutkia iltapäivän matkaan, mutta uusi kortti toimii taas enkä lopulta edes maksanut ylimääräistä.

Saamari. Kone aloitti pari kuukautta sitten uutena ilmiönä itsensä yllättävän sammuttamisen. Tämä johtuu ylilämmöstä (prosessorin ylilämmöstä tarkkaanottaen, BIOSin mittarin mukaan päälle 85 astetta heti sammutusta seuraavan käynnistyksen aikana). Mutta se oli vain outoa piikkiä silloin tällöin. Nyt sitten laite alkoi boottailemaan huomattavasti innokkaammin.   Tein sen virheen, että katsoin toissapäivänä enkä vasta tänään mistä on kyse. Irrotin siis jäähdytinelementin ja kyllähän se oli pölyinen ja lämmönsiirtorasvat olivat kivikovat koppurat. Enpä tajunnut, että nyt kun kivettyneet rasvat ovat rapisseet pois, ei se jäähdytä enää senkään vertaa. Onneksi huomenna pääsee hankkimaan uudet rasvat elementin ja prossun väliin, ja sitten [i]toivottavasti[/i] lämmöt alkavat olla taas alle 70 asteen.   Mutta kun on niin tietokoneen orja, että vieroitusoireitahan tässä alkaa olemaan. Onneksi voi kannettavalla edes surfata netissä, vaikka mihinkään muuhun siitä ei enää olekaan.

Kykenemättömyyteni vesiväreillä maalaamiseen. Olen harrastanut piirtämistä ihan pienestä naperosta saakka. En ole mitenkään loistava, mutta osaan mielestäni tehdä lyijykynällä varsin mukavia luonnoksia. Värittäisin ne mielelläni, mutta vesiväreillä ei hommasta tahdo tulla mitään. Olen aina pitänyt vesiväritöiden ulkonäöstä ja vesiväreillä maalaamisesta, mutten jostain syystä saa aikaiseksi mitään siistiä. Väreistä tulee kummallisen sotkuisia ja ruskeita.   Olen koettanut erilaisia tekniikoita: märkää märälle, kuivaa kuivalle, kuivaa märälle, märkää kuivalle. Mikään näistä ei ole juuri kummentanut asiaa. Alan taipua sille kannalle, että joko välineissäni on vikaa tai minua ei vain ole luotu taiteilemaan vesiväreillä.

Vesiväreissä välineillä on kyllä todella merkitystä. Tykkään vesiväreityä itse hirveästi (no en aina) ja siksi haluankin kannustaa ihmisiä niiden maailmaan. Millaiset värit sinulla, noreen, on? Winsor&Newtonin edullinen matkapaketti oli minusta monta vuotta tyydyttävä. Paperillakin on merkitystä.   Ja aina voi myös kokeilla akvarellikyniä. En tiedä kuinka suosittuja ne noin yleisesti ovat, mutta minulle niistäkin on ollut paljon iloa.

Voi ruoja, olen jonkinsortin keittiökirouksen uhri. Olen edelleen tiskipöytää ja puolikasta muovimattoa vailla eikä se remppa tunnu etenevän mihinkään suuntaan. Nyt sitten kirsikaksi kakun päälle posahti jääkaappi. Taas kerran. Toivottavasti yöllä on sen verran vilpo että sapuskani säilyvät parvekkeella. Ei tätä kyllä jaksais millään...

Joku tai jokin urvelo virustelee ns. naamakirjaan. Tänään sinne on tupsahdellut varoitus toisensa jälkeen näistä linkeistä, jotka avattuina ilmeisesti saastuttavat käyttäjän koneen. Onneksi itse linkitkin näyttävät epäilyttäviltä eivätkä varoituslisittäkään houkuttele klikkaamaan, mutta entäpä jos ... virtuaalirutokas linkki esitteleekin aihetta, joka minua kiinnostaa! Uskaltaako tässä enää mitään virtuaalimatoa seurailla?

Mun flunssa ei ota mennäkseen pois, nyt jäljellä on aika paha yskä joka potuttaa jo ihan olemassaolollaan.

Minulla on jotkin marketin halpisvärit. Ehkä minun pitäisi kokeilla toisenlaisia värejä - pelkään vain, ettei niistä ole apua, ja olen ostanut ne turhaan. Akvarellikyniin en koulukokeilujen jälkeen ole kovin ihastunut, mutta varmaan niihinkin tottuisi.   Tänään potuttaa tämä kuukausitolkulla jatkunut alakuloinen mieliala. Jonot psykologillekin ovat kilometrien mittaiset. Ärrh.

75v. Niin paljon isä olisi tänään täyttänyt. [i]Olisi...[/i] Kaikkien näiden vuosien jälkeen se on vieläkin kurja sana.

[quote="noreen" post=44788]Minulla on jotkin marketin halpisvärit. Ehkä minun pitäisi kokeilla toisenlaisia värejä - pelkään vain, ettei niistä ole apua, ja olen ostanut ne turhaan. Akvarellikyniin en koulukokeilujen jälkeen ole kovin ihastunut, mutta varmaan niihinkin tottuisi.[/quote]   En nyt muista missä asut, mutta jos liikut Helsingin suunnalla, Hakaniemessä on aivan ihana taiteilijatarvikekauppa aivan Hakaniemen hallin ja metroaseman vieressä. Vähän kalliihko, mutta suosittelen, palvelu on hyvää ja asiantuntevaa ja usein on myös tarjouksia mm. siveltimistä, maalauspohjista ja kehyksistä.   Mua potuttaa nyt kuukauden verran jatkunut flunssa, joka ei ota talttuakseen. Välillä se on jo ollut parempi, mutta nyt iski taas, tänään on ollut kuumeinen olo ja jaksaminen ihan nollissa. Huomenna on tärkeä deadline töissä, joten paljon sairaslomaan ei ole varaa. Arrgh.

Nyt on jo yli kolme viikkoa siitä, kun viimein valmistuin valtiotieteiden kandidaatiksi, eikä minulla ole vieläkään pätevää todistusta :( Tai sain minä todistuksen jo viikon päästä virallisesta valmistumispäivästä, mutta minulle oli menty keksimään siihen uusi nimi, joten pyysin korjatun version. Sitä olen tässä nyt odotellut kaksi viikkoa, ilmeisimmin viivyttävinä tekijöinä pääsiäinen ja opintosihteerin lomaviikko.   Ei tässä muuten olisi niin kiire, mutta yhteishaku päättyy ensi viikon keskiviikkona, ja tarvitsisin todistuksen hakeakseni siinä mihinkään. Olin vähän kuvitellut, että valmistumalla jo ennen yhteishaun [i]alkua[/i] minulla olisi reippaasti aikaa toimittaa hakukohteeseen papereita, mutta tieto ei nähtävästi ole luulon väärti (eikun toisinpäin?).

[quote="Rinja" post=44826] Ei tässä muuten olisi niin kiire, mutta yhteishaku päättyy ensi viikon keskiviikkona, ja tarvitsisin todistuksen hakeakseni siinä mihinkään. Olin vähän kuvitellut, että valmistumalla jo ennen yhteishaun [i]alkua[/i] minulla olisi reippaasti aikaa toimittaa hakukohteeseen papereita, mutta tieto ei nähtävästi ole luulon väärti (eikun toisinpäin?).[/quote]   Aika jännä, että todistukset pitää myös toimittaa hakujakson aikana. Eihän tämän kevään ylioppilaat vielä tiedä arvosanojaan, mutta hakevat silti opiskelemaan. Kun hain viime vuonna yhteishaussa maisterivaiheeseen yliopistoon, en ollut vielä valmistunut insinööriksi. Hakuaikana toimitin senhetkisen opintorekisteriotteeni ja tutkintotoditus täydellisine liitteineen piti toimittaa kesäkuun viimeiseen päivään mennessä.

^ No, asia on oikeastaan juuri noin, eli todistuksen voisi toimittaa myöhemminkin jos vain liittäisi hakemuksen perään lähetettäviin liitteisiin ns. todisteet siitä, että todistus on tulossa. En vain haluaisi tehdä niin, kun kuitenkin olen käytännössä todistuksen jo saanut kaksi viikkoa sitten, ja on vain opintosihteerin vika että se meni mokaamaan homman eikä nyt pidä mitään kiirettä uuden version lähettämisessä. Tahdon iskeä kaikki paperit samaan kuoreen ja laittaa matkaan, enkä ensin tulostella opintorekisteriotteita ja lähettää niitä ja sitten heti viikon perästä laittaa perään erillistä todistuskuorta.