Julio Cortázar (1914–1984) syntyi argentiinalaisista vanhemmista Brysselissä, jossa hänen isänsä tuolloin työskenteli. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Julio muutti äitinsä ja sisarensa kanssa Buenos Airesiin. Isä oli hylännyt perheen, eivätkä he tavanneet enää koskaan. Cortazár suoritti tutkinnon kirjallisuudessa Buenos Airesin yliopistosta 1935. Hän opetti kirjallisuutta lukiossa 1935–45. Vuonna 1944 hänet nimitettiin Cuyon yliopiston ranskalaisen kirjallisuuden professoriksi. Vuosina 1945–1951 hän käänsi kirjallisuutta argentiinalaisille kustantamoille. Cortázar liittyi Juan Perónin vastaiseen liikkeeseen ja joutui vankilaan. Vastalauseeksi Perónin hallitukselle hän muutti Ranskaan vuonna 1951. Ranskassa hän työskenteli kääntäjänä ja kirjailijana.
Cortázar saavutti kirjallista menestystä novellikokoelmallaan Bestiario, joka ilmestyi 1951. Hänen vuonna 1963 ilmestynyttä romaaniaan Ruutuhyppelyä ylistettiin ja sillä kirjailija sai kansainvälistä huomiota. Cortázarilta on suomennettu myös novellikokoelmat Salaiset aseet (1959), Tarinoita kronoopeista ja faameista (1962) ja Tuli on kaikki tulet (1966).
Cortázaria pidetään yhtenä 1900-luvun tärkeimmistä kokeellisista kirjoittajista. Hänen teksteissään näkyvät ranskalaisen surrealismin ja psykoanalyysin sekä latinalaisamerikkalaisen maagisen realismin vaikutukset. Cortázar nimesi kirjalliseksi esikuvakseen argentiinalaisen Jorge Luis Borgesin. Cortázarin novelleille on tunnusomaista jokapäiväisen elämän kääntyminen painajaiseksi, josta ei ole ulospääsyä, oudon ja tuntemattoman tunkeutuminen tuttuun ja turvalliseen – usein huumorilla kuvattuna.
