Tarinoita kronoopeista ja faameista
Alkuteos ilmestynyt 1962. Suomentanut Tarja Roinila. Kansi: Anne-Marie Paakkari. Taitto: Anne-Marie Paakkari. Nidottu.
Sisältää osat:
- Ohjekirja
- Erikoisia puuhia
- Taipuisaa materiaalia
- Tarinoita kronoopeista ja faameista
Mainitut pääotsikot sisältävät lukuisia lyhyitä tarinoita.
”Taas ilmestyy tuo kirottu sana: todellisuus… No niin, annetaan jo olla. Minun käsitykseni todellisuudesta on joka tapauksessa toinen.”
Argentiinalaista Julio Cortázaria (1914-1984) pidetään Jorge Luis Borgesin manttelinperijänä ja yhtenä 1900-luvun tärkeimmistä kokeilevista kirjoittajista. Hänen teksteissään näkyvät ranskalaisen surrealismin ja psykoanalyysin vaikutukset. Häneltä on aiemmin suomennettu kokoelmat Salaiset aseet (1984) ja Bestiario (1999).
Tarinoita kronoopeista ja faameista esittelee Cortázarin leikillisimmillään. Ohjekirjassa hän neuvoo, miten itkeä, laulaa, pelätä, katsoa kuuluisia maalauksia tai nousta portaita – tiedättehän: kun kyseinen ruumiinosa, jota nimitämme lyhykäiseksi jalaksi, on asetettu porrasaskelmalle, otetaan vastaava vasemmanpuoleinen ruumiinosa (jota kutsutaan niin ikään jalaksi, mutta sitä ei pidä sekoittaa edellä mainittuun ruumiinosaan), nostetaan se jalan korkeudelle ja seurataan edellistä ruumiinosaa kunnes, jne. Lisäksi lukija tutustuu kertojan ainutlaatuisiin sukulaisiin, jotka rakentavat hirsipuun etupihalleen ja valtaavat tekopyhiä ruumiinvalvojaisia, sekä tietenkin kronooppeihin, faameihin ja toivioihin, jotka myös asustavat kirjailijan toista todellisuutta.
Cortázarin kerrontatyyli on yhtä erikoinen kuin hänen kuvaamansa maailmakin. Hän yhdistelee pakinan, proosarunon, fantasian ja asiatekstin keinoja, ja lopputuloksena on täysin omintakeinen, raikas, valloittava ilmaisutapa.
Käyttäjät lukeneet myös
Julio Cortázar
Julio Cortázar (1914–1984) syntyi argentiinalaisista vanhemmista Brysselissä, jossa hänen isänsä tuolloin työskenteli. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Julio muutti äitinsä ja sisarensa kanssa Buenos Airesiin. Isä oli hylännyt perheen, eivätkä he tavanneet enää koskaan. Cortazár suoritti tutkinnon kirjallisuudessa Buenos Airesin yliopistosta 1935. Hän opetti kirjallisuutta lukiossa 1935–45. Vuonna 1944 hänet nimitettiin Cuyon yliopiston ranskalaisen kirjallisuuden professoriksi. Vuosina 1945–1951 hän käänsi kirjallisuutta argentiinalaisille kustantamoille. Cortázar liittyi Juan Perónin vastaiseen liikkeeseen ja joutui vankilaan. Vastalauseeksi Perónin hallitukselle hän muutti Ranskaan vuonna 1951. Ranskassa hän työskenteli kääntäjänä ja kirjailijana.
Cortázar saavutti kirjallista menestystä novellikokoelmallaan Bestiario, joka ilmestyi 1951. Hänen vuonna 1963 ilmestynyttä romaaniaan Ruutuhyppelyä ylistettiin ja sillä kirjailija sai kansainvälistä huomiota. Cortázarilta on suomennettu myös novellikokoelmat Salaiset aseet (1959), Tarinoita kronoopeista ja faameista (1962) ja Tuli on kaikki tulet (1966).
Cortázaria pidetään yhtenä 1900-luvun tärkeimmistä kokeellisista kirjoittajista. Hänen teksteissään näkyvät ranskalaisen surrealismin ja psykoanalyysin sekä latinalaisamerikkalaisen maagisen realismin vaikutukset. Cortázar nimesi kirjalliseksi esikuvakseen argentiinalaisen Jorge Luis Borgesin. Cortázarin novelleille on tunnusomaista jokapäiväisen elämän kääntyminen painajaiseksi, josta ei ole ulospääsyä, oudon ja tuntemattoman tunkeutuminen tuttuun ja turvalliseen – usein huumorilla kuvattuna.
Muita teoksia kirjailijalta Julio Cortázar
