Alkuteos ilmestynyt 1974. Suomentanut Kristiina Drews. Olga Tokarczukin jälkisanat suomentanut Tapani Kärkkäinen. Kuvitus: Pablo Weisz-Carrington. Kansi: Viivi Prokofjev. Sidottu.

Tähtifantasia-palkintoehdokas 2026.

Hulvaton surrealismin klassikkoteos ensimmäistä kertaa suomeksi

Marian Leatherby on 92-vuotias, kun hän saa uuden kuulotorvensa avulle selville, että hänen perheensä juonii hänen sulkemistaan laitokseen. Pian hän löytääkin itsensä mystisestä vanhainkodista, jossa rakennukset näyttävät syntymäpäiväkakuilta ja igluilta, ja hulvaton surrealistinen seikkailu saa alkunsa.

Alun perin vuonna 1974 julkaistu Kuulotorvi on yksi surrealismin merkkiteoksia, joka ilahduttaa uusia lukijoita vuosikymmenestä toiseen. Carringtonin kirjoja ei ole koskaan aiemmin julkaistu suomeksi.

Julkaistu
15.9.2025 (Kosmos)

Lukijoiden keskustelut

Mitä ajatuksia tämä kirja herätti? Aloita ensimmäinen keskustelu.

Voit osallistua ilman käyttäjätiliä.

Aloita keskustelu
Mistä löydät tämän kirjan
Ulkoiset linkit avaavat kirjan haun valitussa kaupassa. Saatavuus voi vaihdella.
Risingshadow

Arvosanajakauma

Näin lukijoiden antamat arvosanat jakautuvat asteikolla 1–10.

101
90
81
70
61
51
40
30
20
10
Risingshadow

Mitä sinä ajattelit kirjasta?

Jaa oma kokemuksesi muiden Risingshadow-lukijoiden kanssa.

Risingshadow

Lukijoiden arviot

2 arviota

Mitä Risingshadow'n lukijat ajattelevat tästä kirjasta

8/10

Leonora Carringtonin Kuulotorvi on vanhojen naisten voimaannuttava romaani. Päähenkilö on 92-vuotias huonokuuloinen nainen, joka kuulotorven saatuaan saa tietää joutuvansa hoitokotiin. Hoitokoti on sinänsä aika fantastinen, sillä jokainen asukki asuu omanlaisessa mökissä, esim. kengässä, synttärikakussa tai näköalatornissa. Muutoin hoitokoti ei ole kovin hyvä paikka, joten iäkkäät naiset alkavat kapinoida. Naiset, jotka sukupuolensa vuoksi on työnnetty syrjään ja vielä toisen kerran ikänsä vuoksi.

Tarina on loogista tarinankerrontaa uhmaava, juoneltaan vaihteleva, mielikuvituksellinen ja humoristinen. Maagista realismia. Kirjailijan poika on kuvittanut kirjan. Esittelyssä puhutaan surrealismin klassikkoteoksesta. Olkoon sitä. Vetävää kerrontaa.

5/10

Minä kertoja 92-vuotias Marian vaikutti kovinkin vireältä ja kykenevältä ikäisekseen. Perhe piti häntä kuitenkin taakkana ja passitti hoitolaitokseen. 

Alkuun tarina oli ihan selkeää arkitodellisuutta, mutta loppupuolelle mentäessä surrealismi kasvoi jo aika villeihin mittoihin. Lyhyehkön kirjan luki ihan mukisematta, mutta en ihastunut siinä määrin kuin jälkikirjoituksen tehnyt Olga Tokarczuk. Kirja on piirros kuvitettu.

Risingshadow

Lukijoiden suosikkeja