Alkuteos ilmestynyt 2025. Suomentanut Jussi Tuomas Kivi. Sidottu.

Synkän syksyinen, tiivistunnelmainen psykologinen trilleri epätoivoisesta selviytymiskamppailusta.

Caseyn erämaamökkiä ei ole rakennettu kestämään tämän mittaluokan syysmyrskyä. Katto tärisee, valot välkkyvät, ja puu huojuu uhkaavasti ulko-oven edessä. Casey on kuitenkin vielä enemmän huolissaan tytöstä, joka kurkkii sisään hänen ikkunastaan.

Tyttö on nuori, yksin ja veren peitossa. Hän ei kerro, mistä on tullut, eikä päästä irti oikeassa kädessään olevasta veitsestä. Ja kun Casey löytää yön pimeydessä jotain entistäkin häiritsevämpää, asiat saavat uuden, hyytävän käänteen.

Tytöllä on synkkä salaisuus varjeltavanaan. Ja jos Casey pääsee liian lähelle totuutta, hän ei ehkä elä aamuun.

Julkaistu
1.10.2026 (Otava)
Mistä löydät tämän kirjan
Ulkoiset linkit avaavat kirjan haun valitussa kaupassa. Saatavuus voi vaihdella.
Risingshadow

Arvosanajakauma

Näin lukijoiden antamat arvosanat jakautuvat asteikolla 1–10.

100
90
81
71
60
50
40
30
20
10
Risingshadow

Mitä sinä ajattelit kirjasta?

Jaa oma kokemuksesi muiden Risingshadow-lukijoiden kanssa.

Risingshadow

Lukijoiden arviot

2 arviota

Mitä Risingshadow'n lukijat ajattelevat tästä kirjasta

8/10

Tunkeilija on ehdottomasti paras Freida McFaddenin romaani, jonka olen lukenut. Epäilen, että se johtuu, että pääosassa on lapsi, eikä nuori nainen tai parisuhteessa olevat. Tarinassa on juonikiemura, kuten kaikissa McFaddenin kirjoissa, ja nyt se on erityisen onnistunut. Koskettava teema. McFaddenin naiset ovat inhimillisen viallisia.

7/10

Jälleen Freidan aika! Tää oli ehkä moneen muuhun kirjailijan kirjaan verraten aika tavallaan kesy. Tässä oli hyvän jännärin ainekset, mutta tämä jäi jotenkin vaisuksi. Kirjassa käsitellään tunteikkaita aiheita kuten ongelmallista nuoruutta ja muun muassa vanhempien välinpitämättömyyttä. Tässä oli hyviä aineksia tarinalle ja tämä oli ehkä vähän erilaista kuin normaalisti Freidan kirjat. Päähenkilö oli vähän jotenkin luotaan työntävä persoona ja jotkin juonikuviot jopa minä vähän arvailin vaikka normaalisti luen niin laput silmillä, että minut saa kyllä yllätettyä lähes aina näillä kirjoilla. Mietin myös joidenkin tapahtumien pointtia kokonaiskuvassa, mutta kaiken kaikkiaan tämä kuitenkin oli ihan kelpo välipalajännäri, mutta ei ehkä pääse ihan miun lemppareihin kaikista Freidan kirjoista. Loppu oli vähän nopeasti ja helposti ohi, ja olihan tässä sitten kuitenkin ihan onnellinen loppu, mutta niin... jäin vähän odottamaan sitä perinteistä lopun kuohahdusta, mutta sitä ei oikein tullut.