Selaa sarjan kirjoja
Kevätaamun lohikäärmeet

Kevätaamun lohikäärmeet

Margaret Weis, Tracy Hickman

7.8 / 10
Julkaistu
1992 (Jalava)
Suomentanut
Mika Renvall

Katso saatavuus Adlibriksestä

Risingshadow communityLukijoiden ääni

Näe yhdellä silmäyksellä, mitä Risingshadow-lukijat ajattelevat tästä kirjasta.

7.8 / 10lukijoiden arvosana
305arvosanaa
3kirja-arviota
Risingshadow

Arvosanajakauma

Näin lukijoiden antamat arvosanat jakautuvat asteikolla 1–10.

1071
914
8120
712
669
52
415
30
22
10
Risingshadow

Mitä sinä ajattelit kirjasta?

Jaa oma kokemuksesi muiden Risingshadow-lukijoiden kanssa.

Risingshadow

Lukijoiden arviot

3 arviota

Mitä Risingshadow'n lukijat ajattelevat tästä kirjasta

8 / 10

Tämä kronikka elää ja virtaa mukavasti. Rakastan tarinan velhoa ja vanhoja lohikäärmeitä,joihin auttamattomasti samaistui. Kaikille,jotka pitävät perinteisestä seikkailukirjoista. Sankarit ovat uljaita,lohikäärmeet mahtavia ja neidot kauniita. Tasslehof ja Flint ovat kumppanukset vailla vertaa. Heidän tarinansa on liikuttava ja olen lukenut sarjan moneen kertaan. Aina liikutun tietyissä kohdissa. Minussa on varmaan jotain vikaa:))

10 / 10

Kun sain luettua kyseisen kirjan, mielessä ei ollut haikeutta niin kuin yleensä sarjan viimeistä osaa luettaessa. Tähän saattoi olla syynä se että, tiedän päähenkilöiden seikkailevan muissakin kirjoissa. Kuitenkin uskon että, syynä oli sarjan lopetus. Kirjailijat eivät "tappaneet" ketään lopetuksessa vaan jo ennemmin. Ja loppu oli muutenkin "hohdokas". Kiitän tästä kirjailijoita.

Vaikka kirjassa oli pieniä puutteita (päähenkilöiden käyttämättömyys joissain kohdissa ym.) annan arvosanaksi 5 tähteä. Tämä kirja ja sarja on sen ansainnut, sillä juoni, huumori ja päähenkilöt ovat olleet vertaansa vailla. SUOSITTELEN KAIKILLE!!!!!

10 / 10
Kevätaamun lohikäärmeet on huomattavasti synkempi kuin sarjan edelliset kirjat. Juoni etenee tasaisesti, mutta vauhdikkaasti eteenpäin pitäen lukijan mielenkiintoa yllä läpi koko kirjan. Se seuraa asioita ja tapahtumia vuorotellen eri henkilöiden näkökulmasta. Surullisin kohta kirjassa on erään päähenkilön menehtyminen. Kirjan hekilöjä syvennetään edelleen tässä kirjassa. Tanisin ihmispuoli pääsi valloilleen suurimmassa osassa kirjaa. Tasslehoff pysyi omana itsenään tuoden myös hieman hauskuutta kirjan synkkyyteen. Pääosan kirjan surumielisyydestä aiheuttivat henkilöiden eroamiset ja jäähyväiset. Kirja on erittäin hyvin kirjoitettu. Sen tarina imaisee lukijan sisäänsä, ja kirjan haluaisi jatkuvan…