Timbuktu

Alkuteos ilmestynyt 1998, Suomentanut Arto Virtanen. Päällys: Eero Heikkinen. Sidottu, kansipaperi. Fantasia, rajatapaus.

Rentturunoilija Willy G. Christmasin värikäs elämä on lopuillaan. Ennen poistumistaan tästä maailmasta hänen pitäisi kuitenkin löytää uusi koti uskolliselle elämänkumppanilleen Mr Bonesille – koiralleen. Mr Bones ei puhu, mutta ymmärtää paremmin kuin kukaan muu suulasta mutta saamatonta isäntäänsä, joka pitää itseään joulupukin ruumiillistumana ja on ottanut tehtäväkseen tuottaa lähimmäisilleen iloa satunnaisilla ystävällisillä teoilla.

Timbuktun varsinainen päähenkilö onkin Mr Bones, joka jäätyään heitteille joutuu huomaamaan, kuinka vaikeaa on löytää varauksetonta ystävyyttä ja huolenpitoa siinä ”normaalissa” amerikkalaisessa yhteiskunnassa, joka monessa suhteessa vaikuttaa paljon mielettömämmältä ja turvattomammalta kuin Willyn holtiton boheemielämä. Mr Bones alkaakin yhä enemmän kaivata Timbuktuun, salaperäiseen tuonpuoleiseen maailmaan, jonne Willy on kertonut siirtyvänsä ja joka näyttäytyy ihmeellisenä pakopaikkana kovasta, kylmästä ja ymmärtämättömästä todellisuudesta.

Timbuktu on aikuisten satu, jonka tarina on ulkoisesti yksinkertainen, mutta kätkee alleen Austerin aikaisemmistakin teoksista tutut suuret kysymyksenasettelut. Koirapäähenkilönsä kautta Auster pohtii uudesta, yllättävästä näkökulmasta muun muassa kuolemanjälkeistä elämää ja kielen olemusta. Etäisyyden päästä, yhtä aikaa leikkisästi ja vakavasti, hän myös tarkastelee amerikkalaisen yhteiskunnan ahdistavaa kulutuskulttuuria, erityisesti tapaa jolla se on muovannut sosiaalisia suhteita ja ihmisten identiteettiä. Peittelemättömässä tunteellisuudessaan Timbuktu on samalla kuitenkin myös rakkaustarina, kuvaus sellaisesta ystävyydestä ja keskinäisestä ymmärryksestä, jota nykyisessä maailmassamme harvoin tapaa.