1. laitos: Valistus, 1957. Päällys: Sauli Rantamäki.
2. laitos: Luolamiehen pojat. Valistus, 1970. Yhteissidos teoksista Luolamiehen pojat ja Luolapoikien paluu. Päällys: Yrjö Könni.
Luolamiehen Pojat
Ola ja Alte ovat syntyneet ja kasvaneet varhaiskivikauden yksinäisessä luolassa tietämättä mitään muista ihmisistä. Vanhemmat tuhoutuvat karussa olemassaolon taistelussa, mutta keskenkasvuiset orpopojat eivät kuitenkaan jää avuttomiksi. He ovat jo ihmisiä, ihmissuvun varhaisen alkumuodon edustajia miljoonien vuosien takaa. Vaativampaan ajatteluunkin vielä harjaantumattomana ja sangen puutteellisen sanavaraston omistavanakin, vasta kehityksensä ensimmäisillä portailla ihminen jo selvästi erottuu muusta luomakunnasta ajattelevana, suunnittelevana, tahtovana ja erikoisasemastaan tietoisena. Hän on esi-isämme siinä kaukaisessa ajassa, jolloin niinhyvin elollinen luonto kuin maankuorikin ylen paljon poikkesivat nykyisestään, vaikka toisaalta olivatkin jo saavuttaneet monessa suhteessa vielä nytkin jatkuvan kehitystason ja nykyiset muotonsa.
Kaukana taivaanrannalla häämöttävä tulivuori kiehtoo Olan ja Alten mieltä, ja kun tuli kotiluolan hiilloksessa on päässyt sammumaan, he lähtevät löytöretkelle 'tulen kotia' kohti. Tällä matkalla he joutuvat monenlaisiin seikkailuihin villin luonnon keskellä ja kokevat myös suurimman ihmeen: tapaavat itsensä kaltaisia olentoja. Mielenkiintoista on seurata tutustumisen eri vaiheita, jotka paikoitellen ovat hyvinkin jännittäviä.
