Kuplii kuplii

Alkuteos ilmestynyt 1964. Kuvittanut John Sergeant. Suomentanut Aila Nissinen. Sidottu. Nuortenfantasia. Stoweminsterin kaupungin tuomiokirkolle kuuluva alue, Cathedral Close, on Suljettu Paikka, Kirkkovallitus. Ensin on muuri ja muurin ulkopuolella on vanha vallihauta, muurin sisäpuolella on kokonainen pienoismaailma ikivanhoine taloineen, puutarhatilkkuineen, torniraunioineen, hiekkakäytävineen – ja kaikkea hallitsee vihreän nurmikentän keskellä kohoava tuomiokirkko, jonka siro, terävä torninhuippu piirtelee pilviä. Muinaisaikojen rauha hallitsee tätä paikkaa. Vallitus on täynnä salaperäisiä soppia, mukavia piilopaikkoja ja tutkittavia käytäviä. Siellä jos missä voi tehdä salaisia tieteellisiä kokeita, tutkia vanhoja loitsuja ja keitellä velholientä. Alarik ja Sara saavat käsiinsä vanhan kirjan, sen sivut ovat täynnä seitinhienoa koukerokirjoitusta – kiinnostavia ohjeita. Niitä on kokeiltava. Mutta he eivät aina voikaan hallita kehittämiään outoja voimia, he joutuvat mitä merkillisimpiin seikkailuihin, ja nämä touhut saavat vauhtia, kun Vallitukseen saapuu kolme vierasta lasta. Jotkut täysin asiaankuulumattomat henkilöt alkavat myös tarkata lasten toimia – kaiken nimessä, Alarik voi kyllä muuttaa itsensä mustaksi kissaksi, se nyt on aivan luonnollista, niin kuin sekin, että Sara lentää kirkontorniin katselemaan maisemia – mutta kun vanha neiti Trinket muuttuu rupisammakoksi, ja eläkkeellä oleva urkuri tahtoo siirtyä ajassa taaksepäin, menneisiin ihaniin aikoihin – silloin alkavat asiat olla jo aika sekaisin...