Joululaulu

Alkuteos A Christmas Carol in Prose, Or Being a Ghost Story of Christmas ilmestynyt 1843.

1. laitos: Joulun-aatto. W. Churberg, 1878. Suomentanut Waldemar Churberg. Uusi romaani-jakso, 3. vuosikerta 3.
2. laitos: Joulu-ilta. WSOY, 1893. Suomentanut D. K. Wyyryläinen. Tuhansille kodeille tuhatjärvien maassa 15.
3. laitos: Jouluaatto. Karisto, 1932. Suomentanut Werner Anttila. Näköispainokset Lasipalatsi, 1999 sekä ntamo, 2012.
4. laitos: Joululaulu. WSOY, 1984. Suomentanut Marja Helanen-Ahtola.
5. laitos: Saiturin jouluyö. Satukustannus, 1986. Suomentanut Jukka Torvinen.
6. laitos: Joululaulu. Basam Books, 2001. Suomentanut Tero Valkonen. Basam Books klassikko. Sidottu, kansipaperi. 6. uudistettu painos 2016.
7. laitos: Saiturin joulu. Egmont, 2007. Suomentanut Antti Autio. Kuvittanut P. J. Lynch. Sidottu.

Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen, joka ei saa suututtaa lukijoitani sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan. Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan, älköönkä kukaan sitä karkottako.

Näin aloitti kertomuksensa Charles Dickens joulukuussa 1843. Voisi sanoa, että hänen manauksensa on toteutunut, sillä Joululaulu on yhä yksi maailman tunnetuimmista joulutarinoista, ja sen aaveet ovat inspiroineet lukuisia taiteentekijöitä luomaan tarinasta omat versionsa, Walt Disneysta aina Mr. Beanina ja Mustana Kyynä tunnettuun Rowan Atkinsoniin.

Rakastettu ja ajaton tarina kiteyttää joulun sanoman ja on tarinankerrontaa puhtaimmillaan: Joululaulu sopii kaiken ikäisille, myös ääneen luettuna.