Pähkinänsärkijä
Alkuteos ilmestynyt 1816. Ilmestynyt aiemmin suomeksi nimellä Pähkinän rusentaja ja hiirikuningas, Karisto, 1918. Suomentanut Salme Setälä. Suomennoksen tarkistanut Hanno Vammelvuo. Kuvittanut Matti Kota. Sidottu.
Pikku-Maria saa Drosselmeierin sedältä joululahjaksi nuken näköisen pähkinänsärkijän, joka todellisuudessa on sedän noiduttu serkunpoika. Hellyydellään Maria herättää Pähkinänsärkijän eloon ja joutuu samalla mukaan hiirikuninkaan ja Pähkinänsärkijän väliseen kamppailuun. Marialta vaaditaan urhoollisuutta ja uskollisuutta taistelussa hiirikuninkaan noituutta vastaan oikeudenmukaisuuden ja rehellisyyden puolesta.
Saksalaisen romantikon E. T. A. Hoffmannin (1776–1822) tarinoissa todellisuus on kaksijakoinen, järjenvastainen, ja lukija joutuu usein keskelle näennäisiä mahdottomuuksia. Hoffmann halusi osoittaa, että outoja ja mielikuvituksellisia asioita saattaa tapahtua keskellä tavallisinta arkea. Hänen kiehtovat kertomuksensa ovat vaikuttaneet säveltaiteeseen ja kirjallisuuteen. Tunnetuin lienee Tšaikovskin baletti- ja orkesterisarja Pähkinänsärkijä.
Lukijat suosittelevat myös
E. T. A. Hoffmann
Ernst Theodor Amadeus Hoffmann (Königsberg 1776 – Berliini 1822) oli saksalaisen romantiikan tunnetuin edustaja. Ammatiltaan Hoffmann oli juristi, mutta hän vaikutti myös säveltäjänä, kapellimestarina, musiikkikriitikkona, lavastajana, taidemaalarina ja pilapiirtäjänä Bambergissa, Leipzigissa ja Dresdenissä. Vuodesta 1816 Hoffmann toimi tuomarina Berliinissä. Kirjailijana Hoffmann hakeutui sekä novelleissaan että romaaneissaan mielen oudoille alueille, alitajuiseen, uneen ja fantasiaan. Tarinoiden tunnuspiirteitä ovat todellisuuden harhaisuus ja yliluonnollisten voimien läsnäolo.
Muita teoksia E. T. A. Hoffmann
