Aia
Kansi: Christel Rönns. Sidottu.
Aia on pienestä pitäen tiennyt olevansa erilainen kuin muut. Häntä nimitettiin Mustikaksi. Muut lapset eivät mielellään leikkineet hänen kanssaan, paitsi veljekset Jarek ja Marek. Heillä on tumma tukka ja kapeat silmät kuten Aiallakin, mutta heitä ei vieroksuta, koska heillä on oikea isä. Edes Aian äiti Juli ei siedä tytärtään, jonka isä on bolgi. Aian ainoa ystävä on suon haltia Bibinur, jonka kanssa hän juttelee aina, kun hänellä on vaikeaa. Kaksitoistavuotiaana Aia muuttaa enonsa Raut Jootinpojan luokse Kontiolaan. Lähtiessään kotoa hän saa äidiltään kultaketjun, jonka Aian tuntematon isoäiti on lahjoittanut, kun Aia oli vauva.
Kontiolassa on helpompaa kuin kotona, mutta Aia on edelleen yksinäinen. Hänen päätehtävänään on hoitaa Rautin ja Lumen parivuotiasta Karel-poikaa. Aina kun on aikaa, hän soittaa huilua ja keksii lauluja. Vähitellen hän ystävystyy nuoren Aunis Amilinpojan kanssa. Eräänä päivänä Bolgisarista tulee laiva, jonka mukana on kauppamies Bogomil. Aian isoäiti Dora, Bolgimaan entinen kuningatar, on lähettänyt kirjeen, jossa pyytää Aiaa luokseen. Raut ja Lumi vastustavat ajatusta, mutta Aia haluaa lähteä käymään Bolgisarissa. Ehkä hän sieltä löytäisi oman paikkansa?
Leena Laulajaisen uusi nuortenromaani on herkkä ja jännittävä tarina nuoren tytön etsikkoajasta, kahdesta kansasta ja kulttuurista ja siitä, miten vaikeaa on, kun ei tunne kuuluvansa kumpaankaan.
Leena Laulajainen
Leena Laulajainen (entinen Laitala, o.s. Mälkönen, 1939–2017) oli monipuolinen kirjailija ja runoilija. Hän sai tuotannostaan useita palkintoja, muun muassa Finlandia Junior -palkinnon sadusta Kultamarja ja metsän salaisuudet (1998) sekä Pro Finlandia -mitalin (2001) koko tuotannostaan lasten- ja nuortenkirjailijana.
Laulajaisen keskeisiä teemoja ovat lapsen ja yleensä ihmisen kehitys ja kasvu, oman itsensä ymmärtäminen ja hyväksyminen, suvaitsevuus sekä tasapainoinen suhde ihmisen ja luonnon välillä. Tuotannossaan Laulajainen käytti usein virikkeenä suomalaista ja suomalais-ugrilaista kansantarustoa.