Harry Potter · #3
Alkuteos ilmestynyt 1999. Suomentanut Jaana Kapari. Kannen kuvat: Mika Launis. Sidottu.
Bram Stoker -palkinto 1999 (nuortenkirjat), Locus-palkinto 2000 (paras fantasiaromaani), Whitbread-lastenkirjapalkinto 1999, British Book Awards 1999, FCGB-lastenkirjapalkinto 1999, Nestlé Smarties -palkinto (9–11-vuotiaat), British Book Awards 1999, The Bookseller Author of the Year 1998, Whitaker's Platinum Book Award 2001, W. H. Smith Children's Book of the Year Award, Mythopoeic-palkinto 2008 (lastenkirjat, koko sarja). Guardian-lastenkirjallisuuspalkinnon ehdokas 2000, Hugo-palkintoehdokas 2000.
Vaarallinen velho Sirius Musta on paennut Azkabanin vankilasta, mistä yksikään vanki ei ole koskaan ennen onnistunut pakenemaan. Sirius Musta on vuosia aiemmin tuomittu kolmentoista ihmisen murhasta, ja nyt hän on vapaalla jalalla. Kaikki merkit viittaavat siihen, että hän haluaa etsiä käsiinsä Harry Potterin. Taikaministeriö on valppaana ja Tylypahkan velhojen ja noitien koulussa kiristetään turvatoimia. Koulun porteille värvätään vartioimaan Azkabanin vanginvartiat, kauhistuttavat ankeuttaja. Harry luottaa Tylypahkan muurien suojaan ja rehtori Dumbledoreen, mutta onko hän turvassa edes Tylypahkassa? Miksi Sirius Musta etsii juuri Harrya? Entä miksi ankeuttajien läsnäolo vaikuttaa Harryyn paljon voimakkaammin kuin muihin? Mysteeri johdattaa ystävykset Harryn, Ronin ja Hermionen uskomattoman lennokkaan seikkailun pyörteisiin.
Harry Potter ja Azkabanin vanki on huippusuositun sarjan kolmas kirja. Velhomainen sanataituri J. K. Rowling lumoaa jälleen lukijansa nerokkailla juonenkäänteillä ja taikuuden maailman kiehtovilla yksityiskohdilla.
Näe yhdellä silmäyksellä, mitä Risingshadow-lukijat ajattelevat tästä kirjasta.
Jaa oma kokemuksesi muiden Risingshadow-lukijoiden kanssa.
Mitä Risingshadow'n lukijat ajattelevat tästä kirjasta
Ihan oma ykkös suosikki Potter-sarjasta. Azkabanin vangessa sarjaan mukaan tulevat omat suosikki hahmoni Remus Lupin ja Sirius Black. Kirja on myös omasta mielestäni parempi kuin edeltäjänsä vaikka ensimmäiset Potterit ovat ensimmäisiä Pottereita ja juuri siksi myös hyviä.
(En hyväksy J.K. Rowlingin mielipiteitä mitä hän on netissä laukonut)
Hyvä kirja! Mielestäni tässä oli hieman erilaista jännitystä kuin aiemmissa osissa. Kaikki lukemani Potter kirjat ovat olleet aivan mahtavia, ja aion ostaa ne varmaankin omaksi.
Kiehtova kurkkaus Harryn vanhempien menneisyyteen tekivät tästä kirjasta suosikki Potterini ennen kuin luin seuraavat osat. Huispausosuudet olivat parhaimmat koko kirjasarjasta.
Azkabanin vanki on ehdottomasti yksi parhaimpia Potter-kirjoja! Muistan edelleen sen mahtavan tunteen, kun luin tätä ensimmäistä kertaa. Lopussa piti vain haukkoa henkeä. Kirjassa esiintyy paljon uusia ihania hahmoja: Lupin, Sirius ja tietysti Hiinokka. Harryn vanhemmista opitaan lisää ja aletaan saada enemmän vihiä miksi Kalkaros vihaa Harryn isää niin pajon.
Pottereissa on parasta juuri se, että joka kirjassa oppii jotai uutta taikamaailmasta. Tutustuu uusiin taikavempeleisiin, loitsuihin, hahmoihin ja otuksiin. Kertaakaan ei käy aika tylsäksi Potterien seurassa.
APUA! Aivan ihana kirja, mielestäni koko sarjassa paras, arvatkaapas kenen takia? No Sirius Mustan tietysti<3. Lempihahmojani ovat tietysti edelleen Hagrid, Ron ja Harry. Mutta pienenä lisäyksenä sinne tulee Sirius ja Remus Lupin. Mun mielestä Lupin opetti parhaiten suojautumista pimeyden voimilta, siitä ei ole epäilystäkään Lockhartin jälkeen. Hiinokasta pidin myös, aika paljonkin. Inhokkeihini kuuluu tietysti aina vaan se Severus Kalkaros. Mutta ei lempihahmoista sen enenpää. Kun ankeuttajat ilmesty Tylypahkan porteille, olin pienoisessa kauhun pyörremyrskyssä, mutta onneksi selvisin. Tätä kirjaa suosittelen lämpimästi kaikille:)
Kolmas osa Harry Potterista on nyt luettu. Tässä osassa sarjaa teksti mukaansatempaavampi mutta juonellisesti ei iskenyt samalla tavalla kuin edeltäjänsä. Kaksi uutta hahmoa Sirius Musta ja professori Lupin olivat oikein mukavia ja pidin heistä suuresti, harmitti vain kun Ginny ei esiintynyt tässä osassa samalla tavalla kuin Salaisuuksien kammiossa. Loppu oli ehdottomasti yllättävä ja pidin siitä, että kaikki kysymykset mitä kirjan aikana mieleeni oli tupsahtanut saivat vastauksen.
Suosittelen ehdottomasti!
Tämä on parempi kuin ykkös ja kakkos osat. Oikein mukava.
Olen jälleen kerran positiivisesti yllättynyt J.K. Rowlingin uskomattomaan tapaan kirjoittaa kirjojaan ja hänen vauhdikkaasta mielikuvituksestaan. Juoni onnistui taas tempaisemaan minut mukaansa ja jännityskin oli paikka paikoin erittäin tiivistä. Kahdessa aiemmassa osassa on Voldemortkin piipahtanut aina kirjan lopussa ja oli vaihteeksi helpottavaa ettei kirja päättynyt tällä kertaa kamppailuun hänen kanssaan. Kirja oli myös jälleen kerran väritelty kaikenlaisilla mielenkiintoisilla otuksilla kuten selkäpiitä karmivilla ankeuttajilla, ylpeillä hevoskotkilla ja oudoilla fletkumadoilla.
Mukaansatempaava tarina Harrysta velhomaailmasta ja sen vaaroista. suosittelen
Azkabanin Vanki on ällistyttävä kirja, jonka loppu ei ollut todellakaan ennalta-arvattava. Yksi parhaimmista Pottereista ellei paras.
PARAS Harry Pottereista!!!!
Lempikirjani Harry Pottereista... Pidän siitä siksi että Sirius Musta tulee ja Harrylle selviää enemmän perheestään. Ärsyttää Piskuilan ja tällipaju, mutta se kuuluu kirjaan. Inhosin Kalkarosta, kunnes luin viimeisen kirjan Rakastin sitä 4lk. kun luin sen ja rakastan vieläkin. Ja siitä asti olen ukenut sen joka vuosi... Olen lukenut Harry Potterit viisi kertaa ja en ole vieläkään kyllästynyt. Suosittelen!
Ehkä paras sarjan kirjoista. Koukutti alusta alkaen ja piti otteessaan koko kirjan läpi(kuten muutkin sarjan kirjat). Kirjassa on uusia hahmoja, vanhoista selviää uusia puolia ja todella odottamattomia juonen käänteitä. :-)
Tämä on ollut aina kaikista osista mielestäni paras :) Juonen käänteet kohdallaan ja muutenkin sujuvaa menoa! Teksti on hyvin soljuvaa, ja nopeaa lukea. Henkilöhahmot on monipuolisia, ja tarinaan saa syvyyttä kokoajan. Sirius <3
Mukavaa tuoreutta sarjalle!
Jos tykkäät kahdesta ensimmäisestä Potterista. Lue tämä myös! Et voi olla tykkäämättä! Arvaamaton käänne. Mukavaa luettavaa.
Jos hahmot meinaa mennä sekaisin, niin mieti tarkkaan. Itse ainakin muistin kaikki hahmot kun mietin välissä.
Azkabanin vanki oli eka lukemani Potter. En päässyt sudenpentuna juoneen mukaan erikoisen hyvin, mutta ainakin jännitin lopussa ihan tarpeeksi. Nimet sekoittuivat herkästi ja hämmensivät miniminää. Seuraavien lukukertojen aikana kuitenkin kolmososa kohosi pitkäksi aikaa suosikikseni.
Uusia ajatuksia kirja ei herätä. Ehkä hiukan tätä nukkehallitusasiaa, Lucius Malfoyn kiristämiä virkamiehiä ja näin päin pois, eläinten oikeuksia. Ja Dracon idiotismi. Kaunis henkilö.
Azkabanin vanki lyö pöytään kasan uusia hahmoja, jotka valloittivat sydämen ehkä syvimmin. Sirius Musta tuntui läheisemmältä vasta, kun puhuttiin miehestä Anturajalkana ja Jamesin kaverina. Jos Sirius oli näin ihana, millainen oli James? Ja sydän sirpaleina itkee susi taas jo valmiiksi kuollutta hahmoa. Snif. Vasta tässä kirjassa päästiin hiukan lähestymään Harryn vanhempiakin.
Lupin sitten... Tahdon kuollakseni samanlaisen opettajan. Tai noh, rehellisesti vain tahdon Tylypahkaan. Koska opekaarti, aaveet ja... Ei biologiaa. Hehee. Mutta mutta siis, Lupin on käsittämättömän taidokas hahmo. Rento, isällinen, huolehtiva, mukava... Ja ihmissusi.
Punurmion tunneilla saa aina nauraa. Tekousvainen sisäinen silmä ja ne ainaiset kalmankoirat. Aaaaaaaaaaaawesome. Entinen enkunopeni oli hitusen samanlainen. Silloin ei naurattanut.
Sairaalasiivessä Kalkaroksen loppurage oli jotain niin legendaarista. "TÄMÄ LIITTYY JOTENKIN POTTERIIN!" Käsittämättömän mehukas kohtaus. Ihana Kalkaros...
Miljöö on taas niin superkaunis. Tylyaho...
Juoni poimuttui kivasti, kun loppukohtaus katseltiin kahteen kertaan. Leffassa ei toiminut, mutta kirjan jaksoi kelaamatta lukea. Ja voi auuuuuu, tämä on eka Potter, joka saa minut itkemään. Se hetki, kun Sirius on syytön ja Harry on lähellä saada onnellisen kodin... Hiton Kalkaros. Ja ankeuttajat.
Lisää kunnioitusta suomennoksesta, ankeuttaja. Aika täsmällinen nimitys. Nerokasta.
Nyyh. Ihana kirja.
Tämä ja Viisasten kivi on suosikkejani Pottereista. Tämä on ainoa kirja, jossa ei keskitytä Voldemortiin, ja sen takia juoni on erilainen kuin muissa kirjoissa, joka varmaan tekee kirjasta paremman.
Tässä kirjassa tuli taas jotain uuttakin mukaan, esimerkiksi uudet oppiaineet ja Tylyahon reissut, jotka taas loivat uusia mahdollisuuksia.
Pidin myös Siriuksesta ja Remuksesta, hienoja hahmoja, sellaisia joita käy vähän sääliksi.
Tämä on ollut jo kauan lempikirjani Pottereista :3 Sirius on hieno hahmo ja kiinnyin häneen heti. Ankeuttajiinkin kiinnyin, vaikka aluksi ne vaikuttivat oudoilta tyypeiltä :D Kannattaa lukea!
Potterit on hyviä kaikki, mutta tää on toisiksi paras niistä kaikista (paras on Kuplrman varjelukset). Koko ajan olin sitä mieltä, että Sirius on pelkkä murhaaja, mutta lopussa rakastuin hahmoon. Luin tän, kun olin kolmannenlla luokalla, enkä kadu: kirja toi uuden palan ihanaa maailmaa lähelleni.
Tämä on ollut jo monta vuotta yksi suosikkikirjoistani. Potterit yleensä ovat ykkösiä, mutta jotenkin tämä on aina ollut minulle se tärkein.
Rakastan J.K.Rowlingin tapaa kirjoittaa ja lumota lukija mukaan seikkailuun. Ties kuinka monennetta kertaa lukiessa löytää jotain uutta. Miten joku osaa kirjoittaa kirjan näin moneen kerrokseen?
Juonnellisesti kirja on myös loistava. Tarina viihdyttää, koskettaa ja naurattaa koko ajan. Ihanaa on myös Kelmien mukana olo. Yksinkertaisesti vain rakastan tätä kirjaa!
Harry Potter ja Azkabanin vanki on yksi suosikki Pottereistani. Juoni on tietysti Rowlingin tapaan loistava, huumori niin ikään, no, loistavaa, hahmot upeita...Kaikki on juuri täydellistä tässä kirjassa. Myös iki-ihana Sirius Musta tekee debyyttinsä Azkabanin vangissa ja Tylypahkan magia lumoaa yhä uudelleen. Tähän en kyllästy koskaan, pitäisi varmaan lukea jälleen kerran...
Minusta paras Harry Potter-kirja koko sarjasta! ? Tämä oli jotenkin niin mukava ja jännittävä, että en oikein osaa kuvailla sitä.
Minusta parhaat hahmot tässä kirjassa olivat Hiinokka ja Sirius. =)
Sirius on ihan paras tyypi!! Voisin lukea sen uudelleen ja taas...
Tää on niin paras kirja pottereista. On lukenu jo 26 kertaa, eikä lukukokemus muutu mihinkään. Ehdottomasti viisi tähteä.
