Alkuteos ilmestynyt 2007. Suomentanut Satu Ekman. Kannen suunnittelu: Ville Laihonen. Kannen kuvat: Istockphoto (kuja), Shutterstock (hahmo). Sidottu, kansipaperi.
Selkäpiitä karmiva vampyyriseikkailu keskiaikaisessa Barcelonassa.
Tulen määrättömien vuosien takaa, hautautuneista kaupungeista, minulle puhuvilta hautausmailta, unohdetuista lauluista. Tulen lavean ajan takaa. Siksi en ole koskaan sama, niin kuin kaupunkini ei ole koskaan sama, ja siksi en voi antaa tarinoilleni nimeä.
Kun synnyin, Barcelonan goottilaisten muurien takana leviävä tasanne oli paheiden valtakuntaa. Siellä olivat halvat ilotalot, joita ei suvaittu muuriensisäisessä säädyllisessä kaupungissa, sekä sirkustaiteilijat, nälkää näkevät näyttelijäseurueet, mierolaiset ja lainjuoksijat.
Siinä valtakunnassa minä synnyin.
Keskiaikaisessa Barcelonassa eräs ilotyttö saa lapsen, joka on jo syntyessään aikuisen miehen näköinen. Poika ei vanhene lainkaan vaan näkee sukupolven toisensa jälkeen syntyvän ja kuolevan. Hän todistaa omin silmin Barcelonan historian merkittävimmät tapahtumat, kuten inkvisition hirmuteot, mutta myös kaupungin asukkaiden pienet, unohdetut teot ja tarinat Ramblan varjoisilla kujilla.
Nykypäivän Barcelonasta löytyy ruumis, jossa on omituisia jälkiä. Tapausta alkavat tutkia asianajaja Marcos Solana ja hänen nuori apulaisensa Marta Vives. Tutkinnan edetessä paljastuu, että surmatyön taustalla on pahoja voimia, jotka ovat kytköksissä Martan selvittämättömiin sukujuuriin. Marta imeytyy mukaan hyytävän jännittävään seikkailuun ja kohtaa arvoituksellisen, iättömän miehen.
Ajattoman kaupungin varjot on mestarillinen seikkailukertomus, jossa perinteinen hyvän ja pahan välinen taistelu esitetään uudenlaisessa valossa. Teos on myös ainutlaatuinen kuvaus Barcelonan historiasta – siinä ovat läsnä ne ihmiset, joiden tarinoita ei yleensä kerrota historiateoksissa: prostituoidut, helppoheikit ja hämärämiehet. Tunnettujen historiallisten faktojen ja tapahtumapaikkojen lomasta löytyy salattu, taianomainen varjojen Barcelona.
”Ajattoman kaupungin varjot ylittää genrerajat: se on goottilainen kirja ja fantasiaromaani, se on dekkari, mutta se on myös metafyysinen teos.” – La Vanguardia
