Delirium: Rakkaus on harhaa

Alkuteos ilmestynyt 2011. Suomentanut Marja Helanen-Ahtola. Päällyksen kuva: Gustavo Marx. Alkuperäispäällyksen suunnittelu: Erin Fitzsimmons ja Hilary Zarycky. Sidottu, kansipaperi. 2. laitos: WSOY-pokkari, 2012. Nidottu.

Tulevaisuuden yhteiskunnassa yksilön valinnat koulutuksesta harrastuksiin ovat tiukasti kontrolloituja, energia säädeltyä ja rakkaus, amor deliria nervosa, julistettu pandemiaan rinnastettavaksi vakavaksi sairaudeksi. Vaikutusten eliminoimiseksi on jo pitkään toteutettu kirurgista toimenpidettä, johon sekä miehet että naiset täysi-ikäisinä osallistuvat. Tuhoisat ääritunteet tasataan ja uusi harmonisempi maailma tarjoaa kaikille yhtämittaisemmat lähtökohdat onneen ja turvallisuuteen.

Omaa vuoroaan odottaa myös 17-vuotias Lena. Hän on nuoruudessaan menettänyt äitinsä tartunnalle, nähnyt taudin vaikutukset sisareensa ja oppinut läksynsä. Jos Lena on varovainen ja välttää virheitä, 95 päivän päästä vaara on hänen osaltaan ohi. Siksi yhteiskunnan ulkopuolelle pesiytynyt vastarintaliike ja kapinahenkinen Alex ovat kaikkea sitä mitä Lenan tulee välttää.

Delirium – rakkaus on harhaa on vangitseva ja puhutteleva trilogian avausosa, joka nuorten päähenkilöidensä kautta tutkii sopeutumiskykymme rajoja maailmassa, jossa yksilö on yksinäisempi kuin koskaan ja rakastuminen rikoksista pahin.

”Yhdeksänkymmentäviisi päivää, ja sitten minä olen turvassa. Minua tietenkin hermostuttaa. Mahtaako proseduuri tehdä kipeää? Haluan päästä siitä. On vaikeaa pysyä kärsivällisenä. On vaikeaa olla pelkäämättä, kun minua ei vielä ole parannettu, vaikkei deliria olekaan toistaiseksi hipaissut minua. Olen silti huolissani. Sanotaan, että ennen vanhaan rakkaus teki ihmiset hulluiksi. Jo se on kauheaa. SHHH:ssa (suojeluksen, hyvinvoinnin ja hyvänolon hakuteos) kerrotaan myös niistä, jotka kuolivat menetetyn tai löytymättä jääneen rakkauden vuoksi, ja se kauhistuttaa minua kaikkein eniten. Kaikista tappavista tappavin: rakkaus surmaa kun sen saa ja kun sitä ei saa.”