Kansikuva: Jarno Kantelinen. Nidottu.
älä riko pintaa
älä astu hopeiseen virtaan
Kirkas vedenpinta piilottelee suvun synkkää salaisuutta. Tyttö koettaa irtautua ylisuojelevasta isästään, mutta isä pelkää tytön hukkuvan uniin äitinsä tavoin. Orpopoika huolehtii veljestään, jonka erilaisuutta pieni kyläyhteisö ei hyväksy. Nuori mies rakentaa kaunista seikkailujen laivaa, mutta onko sen köydet sittenkin punottu aaveiden hiuksista?
Katri Alatalon kauhusävytteiset fantasianovellit vievät lukijansa pohjoiseen Talvilaaksoon ja kaukaisille Kesäsaarille. Novellit sijoittuvat Mustien ruusujen maa -romaanitrilogiasta tuttuun maailmaan, mutta ne ovat itsenäisiä kertomuksia. Tarinat kertovat perheestä, aikuistumisesta, lähtemisestä ja matkanteosta. Kuolema koskettaa monia tarinoiden henkilöitä, ja jokaisen on valittava oma tapansa suhtautua asiaan: toiset surevat, toiset vastustavat, ja joku odottaa kuolemaa luokseen kuin vanhaa ystävää.
Novelleista viisi on julkaistu aiemmin, mutta kirja tarjoaa lisäksi viisi uutta mukaansatempaavaa tarinaa!
Sisällys:
I OSA (KERRON TEILLE TARINAN TALVESTA)
Susiveli
Unien puutarhat
Ei poikasi ole kuollut, 2012 [Usva 1/2012]
Narvaranin linnut, 2013 [Portti 2/2013]
Talviyön tarina
II OSA (SIELLÄ MISSÄ PUUT KASVAVAT JOESTA)
Älä riko pintaa, 2010 [Spin 3 / 2010]
Kulkija
Tee minulle syksy, 2011 [Portti 2/2011]
Jos seinät voisivat tuntea, 2013 [Usva 1/2013]
Rubiinilaiva
Jaa oma kokemuksesi muiden Risingshadow-lukijoiden kanssa.
Mitä Risingshadow'n lukijat ajattelevat tästä kirjasta
Älä riko pintaa on novellikokoelma, jonka tarinat sijoittuvat samaan maailmaan. Kaiken kaikkiaan tarinat olivat keskihyviä, useat synkän puoleisia. Pidin kolmea tarinaa erinomaisina. Ei poikasi ole kuollut ja Älä riko pintaa viehätti synkkyydellään ja kauhu fiiliksellään sekä Talviyön tarina tunnelmallaan ja hyvällä lopetuksellaan.
