Näytä arvio (sisältää juonipaljastuksia)
Punainen kuningatar on loistava kirja. Se - kuten koko Ruusujen sota-sarja - on hyvin todentuntuinen kertomus historian vahvoista naisista. Silti Punainen kuningatar on sarjan heikoin osa. Se ei tarkoita sitä, etteikö se olisi loistava - sillä se on! - mutta jotenkin tämä ei ollut aivan yhtä mahtava ja taivaallinen kuin Valkoinen kuningatar ja Sininen herttuatar.
Margaret oli hieman outo hahmo. Alussa pidin hänestä kovasti ja sympatiani oli täysin hänen puolellaan. Mutta sitten hänestä tuli kamala akka. Hänen täytyi olla hurskas ja uskovainen, mutta mitä hän todellisuudessa oli? Itseään täynnä oleva ämmä, joka teki enemmän syntiä, kuin kukaan muu! Ja kaiken lisäksi hän ei edes tajunnut sitä! Ja se, kuinka hän väitti olevansa Jumalan tahdon asialla sai vereni kiehumaan. Miten kukaan Jumala voisi juuri sopivasti haluta juuri niitä asioita, kuin Margaret itsekin? Aika läpinäkyvää...
Mutta joka tapauksessa, kirja oli mainio. Vaikka Margaret olikin noin puolet kirjasta ärsyttävä ämmä, niin se ei pilannut hienoa kirjaa. Kirjailija kirjoittaa upeasti tosiasiat ja vaikka tiedän, ettei kaikki kirjassa voinut mennä aivan samalla lailla, niin silti aloin ajatella, että ehkä ne sittenkin menivät juuri noin.
