Verso
Kansi: Tuomo Parikka. Sidottu, kansipaperi.
Tähtivaeltaja-palkintoehdokas 2018.
Jännitysromaani katastrofista, joka voisi olla totta
"Ensimmäisenä aamuna Karl luuli joutuneensa huonon vitsin kohteeksi. Hän tuijotti kuvaansa kylpyhuoneen peilistä vielä yönsamein silmin ja kävi läpi mahdollisia syyllisiä. Joku töistä tietenkin, mutta vaivaa oli sentään tarvinnut nähdä – hänen parransänkensä oli kirkkaan vihreä. Karl nosti kätensä kasvoilleen. Leuka ei tuntunut karhealta. Pikemminkin hänen kauniin vihreä aamupartansa oli pehmeä. Se tuoksui ruoholta."
Alis Ismantik on entinen toimittaja ja imagokonsultti. Miesystävänsä itsemurhan jälkeen Alis on etsinyt uutta suuntaa elämälleen. Kun varantoministeri pyytää häntä tutkimaan jättimäisen pakkohoitolaitoksen sisäpiirin väärinkäytöksiä, Alis lentää Kolkamoon. Siellä on hoidettu versottuneita: ihmisiä, jotka ovat tuntemattomasta syystä alkaneet kasvaa ruohoa ja lehtiä. Kolkamon tietoverkkoja tutkiessaan Alis alkaa aavistaa, ettei hänen todellinen tehtävänsä olekaan talousrikosten tutkiminen.
Verso on kingimäinen jännitysromaani, joka tuo mieleen myös José Saramagon romaanin Kertomus sokeudesta ja Albert Camus'n Ruton. Se kuvaa ekologista ja inhimillistä katastrofia, vieraan pelkoa, terveydenhuollon uhkia ja terrorismia.
”Kunnianhimoisessa romaanissa viimeisiä hengenvetojaan pidättelevä ihmiskunta käy piirileikkiä kiehtovan omintakeisia uhkia vastaan.” – Tähtivaeltaja-palkintoraati
Tuomo Jäntti
Tuomo Jäntti (s. 1976) on kotoisin Äetsästä. Hän aikuistui Turussa ja asuu nykyään Helsingissä. Jäntti on työskennellyt muun muassa kirjastovirkailijana, postinkantajana ja raitiovaununkuljettajana.
Talven hallava hevonen on Jäntin esikoisromaani. Hän sijoittui Gummeruksen suuressa romaanikilpailussa kolmanneksi käsikirjoituksella Vapaapudotus. Jäntiltä on aiemmin julkaistu tekstejä antologioissa sekä Lumooja- ja Portti-lehdissä.
Kuva: Marek Sabogal
Muita teoksia kirjailijalta Tuomo Jäntti
Kirja-arvioita
Kirja ei tuntunut suomalaiselta luultavaksi siksi, että henkilöiden nimet eivät ole perinteisen suomalaisia ja miljöössä ei ole Suomeen sijoittuvia piirteitä. Kirjan tapahtumat ja ylipäätään sen maailma on outo. Jokin aiheuttaa ihmisten versottumista eli kasveja, jäkälää, sammalta, kaarnaa ym. luonnon kasvustoa puskee ihmisen ihosta pintaan. Mikä aiheuttaa versottumista ja mitä versottuneille lopulta tapahtuu, on mysteeri. Sitten on vielä uppo-outo Gowiwa niminen ilmiö, joka tuhoaa altaan kaiken. Sitä mikä se oikein on, saa ihmetellä läpi kirjan.