Käärmeiden kaupunki on omaperäinen kirja, ja pidin aavikkomiljööstä. Kerrontaan ja kieleen tykästyin myös kovasti. Vaikka varsinkin alussa tarina etenee verkkaisesti, upea teksti tempaisee mukaansa. Rauhallinen tahti antaa myös aikaa tutustua kirjan maailmaan ja sen henkilöihin. Hahmot ovat ihanan inhimillisiä vikoineen, eivät tavallisia jaloja sankareita.
Kirjassa on monia kiinnostavia elementtejä, kuten taikakivi. Rashaz on paljon esillä, mutta jää kuitenkin hieman mystiseksi. Ihan kaikkea ei muutenkaan selitetä auki, vaan loppu jättää kysymyksiä.
Myönnän, että minulla on välillä ennakkoluuloja suomalaista kirjallisuutta kohtaan. Joskus tulee ehkä ajateltua, että jokin kirja on hyvä suomalaiseksi. Mutta tämän kirjan kohdalla sanoisin, että kirja on hyvä ja piste.
