Tuuli tulessa -trilogia #2 / 3
Ylivaltiaan orjat
- Julkaistu
- 2003 (Tammi)
- Alkuperäinen nimi
- Slaves of the Mastery (2001) →
- Suomentanut
- Helene Bützow
Kirjasta
Alkuteos ilmestynyt 2001. Suomentanut Helena Bützow. Kannen kuva ja kartta: Peter Sis. Typografian suunnittelu: Ilja Karsikas. Sidottu.
On kulunut viisi vuotta siitä kun kaksoset Bowman ja Kestrel Hath vaaransivat henkensä ja palauttivat ikivanhan Tuulilaulajan Aramanthiaan. Elämä Aramanthiassa on ollut rauhallista, kunnes toinen valtio hyökkää maahan ja valtaa sen. Aramanthialaiset joutuvat valloittajakansan orjiksi.
Masteryn maa on ulkonaisesti täydellinen, kaunis, hyvinvoiva, taiteita suosiva maa, mutta kaikki sen kansalaiset, lordeja myöten, ovat orjia ja vain johtaja on vapaa. Hyvinvointi perustuu pelkoon: jos joku on tottelematon, kostoa ei suunnata häneen itseensä vaan hänen läheisiinsä.
Ira Hath, kaksosten ja Pinpinin äiti, pystyy näkemään tulevaisuuteen. Hän näkee näyissään että manthien kansan oikea kotimaa, Sirene, on jossakin muualla ja että heidän on lähdettävä etsimään sitä. Bowmanin empaattisuus ja herkkyys on lahja, joka asettaa hänet erityisasemaan. Vapauttaakseen perheensä ja kansansa hänen on opittava ymmärtämään kaikkia. Hän oppii puhumaan jopa eläinten kanssa ja hallitsemaan mieltään ja tahtoaan niin, että kykenee lopulta käymään tahtojen taisteluun vieraan maan johtajan kanssa. Kestrelin rohkeus ja tulinen temperamentti ja Bowmanin herkkyys yhdistyvät jälleen voimaksi, jonka avulla mahdotonkin on mahdollista.
Mikä erottaa Nicholsonin trilogian muista fantasiakirjoista? Lämmin huumori ja se että, pääosassa on kokonainen perhe, ei vain lapset. Lojaalisuus, yhteenkuuluvuus, kyky nauraa itselle ja muille, rakkaus ja toinen toisistaan välittäminen ovat Nicholsonin tarinan tärkeitä teemoja. Trilogian ensimmäinen osa on nimeltään Tuulen laulu (2002).
