Rautasusi

Korpinkehät-trilogia nousi yläasteen aikana suureksi suosikikseni, ja olenkin kiitellyt kyseistä sarjaa syvästi omien kirjoituksieni parantamisesta. Siri Pettersen kuitenkin yllätti minut jälleen uudella kirjallaan, ja huomasin rakastuvani hänen kirjoitustyyliinsä samalla tavalla kuin useampi vuosi sitten. Rautasusi nousi siis välittömästi uudeksi suosikiksi. Sen kyllä sanon, että jo kirjoitustyylistä huomaa Vardarin kohderyhmän olevan hitusen Korpinkehiä vanhempi (yllätyksenä oli lukea ensimmäistä kertaa vittu-kirosanaa fantasiakirjassa, mutta sehän nyt ei haitannut).

Juva, Grif, Rugen, Nafraim... Kaikki niin upeita hahmoja, jokainen omalla tavallaan pidettävä ja samaan aikaan halveksuttava. Pettersenillä on uskomaton kyky tehdä kaikista hahmoistaan niin monipuolisia, että sitä ei voi kuin vain ihailla. Verenlukijat ja vardarit olivat kiinnostavia, samoin susimytologia, ja tietenkin itse "paholainen". Kirjan maailma oli tarpeeksi pieni, jotta siinä pysyi hyvin mukana, mutta sopivan kokoinen, etteivät kaikki kohtaukset kuitenkaan tapahtuneet samalla kadunvarrella. Kartat kirjassa olivat myös loistavia!

Ainoa ongelma kirjaa lukiessani oli se, kuinka tajusin jatkuvasti vertailevani Korpinkehien ja Rautasuden yhteneväisyyksiä, ja hainkin niitä koko ajan rivien välistä. Se nyt on vain minun henkilökohtainen ongelmani, ja sitä tuskin monella muulla lukijalla tulee olemaan. Eli lyhyesti sanottuna: lukekaa ihmiset Siri Petterseniä jos haluatte rakastua! Suosittelen sitä lämpimästi, vaikket mikään fantasian suurkuluttaja olisikaan :)

Aloittaessani Rautasusi-kirjan oletin sen olevan aiemman Korpinkehät-sarjaa peilaava teos. Sain kuitenkin huomata piteleväni käsissäni kekseliäästi ja ajatuksella luotua tarinaa, joka ei toistanut vanhaa vaan loi uutta. Siri Pettersen imi kerronnallaan minut mukaan Juvan tarinaan ja mikä tarina se olikaan! Tapahtumia riitti ja pidin siitä, kuinka asioita annettiin lukijalle pikkuhiljaa eikä kaikkea paljastettu yhden luvun sisällä. Hahmot olivat kekseliäitä ja erityisesti tietty myöhemmin mukaan saapunut hahmo valloitti minut totaalisesti! Rautasusi oli parhaita nauttimiani kirjoja pitkään aikaan ja muistutti siitä, miksi rakastan lukemista niin kovasti. Kirjan sisäkansissa oleva kartta auttoi hahmottamaan tapahtumapaikkoja ja sai Rautasuden tuntumaan entistä todenmukaisemmalta. En malta millään odottaa seuraavaa osaa ja tulen varmasti lukemaan tämän Pettersen kovakantisen ihmeen uudelleen moneen otteeseen ennen seuraavan osan saamista käsiini.