Suuri tulva
Alkuteos ilmestynyt 1984. Suomentanut Hanno Vammelvuo. Runot suomentanut Alice Martin. 2. laitos: Koko Kansan Kirjakerho, 1986. Sidottu, kansipaperi.
Tämä on kertomus Suuresta Tulvasta ja ensimmäisestä kerrasta jolloin maailma loppui. Se on kertomus niistä, jotka menivät arkkiin ja niistä jotka jätettiin ulkopuolelle. Se on myös kertomus jaetusta perheestä: Nooasta, tyrannimaisesta patriarkasta ja Jumalan taikurista, hänen pojastaan ja heidän vaimoistaan – Jaafetista ja valittavasta pikkuvaimosta Emmasta, Seem-härästä ja Hannah-eloonjäävästä, keksijä-Haamista ja arvoitukselliseta Lucysta.
Ja ennenkaikkea se on kertomus Nooan vaimosta, rouva Noyesista, joka epätoivoisesti yrittää pelastaa vanhan maailman ja elämän, ja Motyylista, sokeasta kissasta, joka näkee kaiken.
Käyttäjät lukeneet myös
Timothy Findley
Timothy Findley (1930–2002) kuului Kanadan tunnetuimpiin nykykirjailijoihin.
Timothy Findley syntyi Torontossa Kanadassa. Hän opiskeli tanssia ja näyttelemistä seuraten jo varhain herännyttä kutsumustaan taiteilijan ammattiin. Hän harjoitti näyttelijän ammattia 15 vuoden ajan, kunnes ryhtyi päätoimiseksi kirjailijaksi vuonna 1962. Monia tunnustuksia saaneelle kirjailijalle myönnettiin kahdesti Kanadan merkittävin kirjallisuuspalkinto Governor Generals Award.
Muita teoksia kirjailijalta Timothy Findley
Kirja-arviot ja kommentit
Onhan tästä jo kauan kun luin tämän, mutta ehkäpä on jo aika tarttua tähän uudelleen. Sen verran muistan, että Suuri Tulva yllätti ja herätti kaikki mahdolliset tunnetilat. Varsinkin vihaisuutta. En oikein osannut varautua mihin olin astumassa kun avasin kirjan, mutta jo ensimmäinen sivu pakotti ottamaan paremman asennon ja keskittymään. Suosittelen lukemaan, mutta helposti pureskeltavaa ja miellyttävää matka ei ole. Suuri tulva on itselläni yksi niistä teoksista, jotka ovat jääneet kummittelemaan mieleeni. Mutta niinkuin mainitsin, siitä on jo aikaa kun luin tämän. Uudestaan on tartuttava kirjaan varovasti. Aiheuttaako tämä edelleen saman? "Ja Nooa ja hänen poikansa, vaimonsa ja miniänsä hänen kanssaan menivät arkkiin vedenpaisumusta pakoon. Kaikkihan sen tietävät, ettei se ollut niin. Ensinnäkin he saavat sen kuulostamaan siltä kuin mitään riitaa ei olisi ollut; ikäänkuin ei olisi ollut lainkaan paniikkia - kuin ei ketään olisi työnnetty syrjään - kuin ei kenenkään päälle olisi tallattu - kuin ei yksikään eläin olisi ulvonut - kuin ei kukaan ihmisistä olisi kiljunut täyttä kurkkua."