Joka kurjen laulua kuuntelee
Sidottu.
Nuortenkirja jossa kohtaavat suomalainen ja japanilainen kulttuuri sekä historia ja nykyhetki!
Kaikki alkaa, kun 19-vuotias Sofia nukahtaa bussiin ja herää pimeällä päätepysäkillä. Siellä hän tapaa yllättäen vanhan ystävänsä Nanan, joka johdattaa hänet salaperäiseen ruusuköynnösten peittämään taloon. Satumainen Villa Ruusu rönsyilevine puutarhoineen kätkee salaisuuksia, jotka alkavat hitaasti paljastua myös Sofialle.
Vanhasta matka-arkusta Sofia löytää oudon kirjan, jonka on kirjoittanut Mei-niminen tyttö satojen vuosien takaisessa Japanissa. Mein jännittävää ja romanttista tarinaa lukiessaan Sofia alkaa löytää itsestään ja Meistä kummallisia samankaltaisuuksia, ja kahden eri maailman välinen raja alkaa häilyä.
”Maalaileva ja aistivoimainen kerronta pääsee parhaiten oikeuksiinsa muinaisen Japanin kuvauksessa, jossa silkkikankaiden kahinan voi melkein tuntea.” – Rimma Erkko, Onnimanni 2/2022
Joka kurjen laulua kuuntelee on helsinkiläisen Sinikka Koyaman esikoisteos.
Sinikka Koyama
Lahdessa syntynyt Sinikka Koyama asuu Helsingissä. Hän on koulutukseltaan filosofian maisteri.
Lähteitä
Joka
Joka-trilogia on sekoitus fantasiaa, maagista realismia ja historiallista draamaa, jossa käsitellään elämän suuria ja ajankohtaisia kysymyksiä samaistuttavasti ja koskettavasti. Teoksissa suomalainen ja japanilainen kulttuuri kohtaavat toisensa samoin historia ja nykyhetki.
Joka sisältää tällä hetkellä 2 kirjaa.
Kirja-arviot ja kommentit
Nykyajan ja historiallisen jännitysnäytelmän sekoittava kertomus. Sofia päätyy oleskelemaan unenomaisessa talossa nuorisojoukon kanssa, minkä aikana hän joutuu kohtaamaan itsensä ja seurailee mielenkiinnolla historiallisen tarinan vaiheita. Kirja esittää asiansa selkeästi useista aikatasoista ja juonista huolimatta. Henkilöhahmot ovat mielenkiintoisia, joskin kerronta antaa heistä melko yksipuolisen kuvan. Jäi tunne, että heistä olisi ollut lisääkin kerrottavaa. Mielestäni parasta tässä ovat historialliseen Japaniin sijoittuvat kerrontaosiot. Niihin on saatu kirjoitettua jännitettä, joka jää hieman uupumaan nykyajan osioista. Kokonaisuutena viihdyin tämän parissa, vaikka kerronnassa olikin sovellettu enemmänkin sääntöä "kerro, älä näytä", eikä toisinpäin. Kirja on sopivaa lomalukemista ajoittain rankoista teemoistaan huolimatta.