Joka ketun jälkiä seuraa
Sidottu.
18-vuotias Nene kärsii unettomuudesta ja painajaisista, eikä koulunkäyntikään suju ongelmitta. Väsymys ja paha olo purkautuvat ikävällä tavalla, kun Nene alkaa kiusata luokkakaveriaan Emmaa. Epäonniset sattumat lukitsevat Nenen koulun alla kulkeviin käytäviin, joita oppilaat kutsuvat ”katakombeiksi”.
Maanalaiset käytävät johtavat satumaiseen metsään, jossa Nene kohtaa valkoisen ketun. Huima seikkailu vie aina muinaiseen Japaniin asti, jossa kilpailevat klaanit ovat ajautuneet sodan partaalle ja nuori Hikaru yrittää selviytyä parhaan kykynsä mukaan. Hikaru päätyy kauniin, mutta julman hovimiehen palvelukseen ja joutuu myös kohtaamaan menneisyytensä varjot. On tullut aika riisua naamiot, joiden takaa paljastuu hyvin toisenlaiset kasvot.
Joka ketun jälkiä seuraa on itsenäinen jatko-osa Sinikka Koyaman esikoisteokselle Joka kurjen laulua kuuntelee.
Sinikka Koyama
Lahdessa syntynyt Sinikka Koyama asuu Helsingissä. Hän on koulutukseltaan filosofian maisteri.
Kirja-arvioita
Joka kurjen laulua kuuntelee -kirjan itsenäinen jatko-osa, jossa Nanalla menee huonosti. Lähimenneisyydessä on rankkoja juttuja ja sen lisäksi hän näkee eläväisiä unia. Kirjassa on kaksi aikatasoa: Nykyaika ja menneisyyden Japani.
Juoni, tai sanoisinko juonet, ovat kiinnostavia ja tempaavat mukaansa. Tietoa pimitetään mukavasti, joten ainoa keino saada tietää mikä tässä nyt on meininkinä, on jatkaa lukemista.
Kerrontaratkaisut hieman hämmensivät minua välillä. Nykyajassa puhe- ja kirjakielen erikoinen käyttö veti jatkuvasti huomiota juonesta. Varsinkin alun siirtymässä oli lisäksi vaikea pysyä kärryillä siitä, kuka on päähenkilö. Mutta kyllähän se siitä selvisi, kun jatkoi lukemista.