Kuolleet jumalat
Sidottu.
Maailma on muuttunut – ihmisten ja yövampyyrien aika on lopussa. Ameratin tytär Aglaia on tehnyt khariiteista eli päivävampyyreista maapallon suojelijoita – ihmisellä ja yövampyyreilla ei uudessa maailmanjärjestyksessä ole sijaa.
Bardiya johtaa pientä yövampyyriyhteisöä, jonka toivo on ihmisten kasvattamisessa. Sen uhka tulee kahtaalta – khraiiteista ja sieluttomista. Yhteisö on asettunut talveksi pohjoiseen. Kaamos ja kireä pakkanen suojaavat Lilitiä ja hänen luomiaan sieluttomia vastaan. Lilitillä on omat tavoitteensa – hän haluaa löytää luojansa Faridin veren sisältämän maljan ja tuoda tämän takaisin. Ainoa, joka maljan sijainnin tietää, on Gaël.
Aurora on menettänyt toivonsa, kunnes olemattoman sisällä muinaiset voimat osoittavat heräämisen merkkejä. Pystyvätkö satoja vuosia sitten kuolleet jumalat vielä vaikuttamaan olevaisen maailman kohtaloon? Mikä Auroran rooli siinä on?
Kuolleet jumalat on Anu Kuusenoksan vampyyrisaagan seitsemäs ja viimeinen osa.
Käyttäjät lukeneet myös
Anu Kuusenoksa
Anu Kuusenoksa syntyi vuonna 1979 Kuusankoskella. Aikuisiällään hän muutti Anjalankoskeen kuuluvaan Ummeljoen kylään. Kuntaliitosten myötä hänestä tuli paljasjalkainen kouvolalainen. Hänen perheeseensä kuuluu puoliso ja kaksi lasta. Kuusenoksa on työskennellyt koko ikänsä vanhustyön parissa. Ihmisten parissa työskentely on antanut hänelle taidon nauttia elämäntarinoista sekä tarjonnut näkökulman tarkastella asioita erilaisten elämänkohtaloiden kautta. Kun puhutaan kirjallisuudesta, on Kuusenoksan idoli kauhukirjailija Stephen King. Hän pitää kauhu- ja fantasiakirjojen lisäksi viihdyttävistä elokuvista, joissa on näyttäviä toimintakohtauksia. Historia, matkustelu ja vanhat rakennukset kuuluvat hänen mielenkiinnon kohteisiinsa. Ajatus siitä, että maailma on oikeastaan aistimusten ja kokemusten luoma todellisuus, jonka jokainen näkee omasta perspektiivistään, ohjaa hänen näkemyksiään sekä kirjoittamistaan. Kuusenoksa toivoo, että hänen tekstinsä on ennen kaikkea viihdyttävää ja tunteita herättävää.
