Noitanainen
Alkuteos ilmestynyt 2006. Suomentanut Elisa Valtonen. Nidottu.
"Olemme D’Artigon siskokset: puoliksi ihmisiä, puoliksi yliluonnollisia olentoja. Olemme neuvokkaita ja seksikkäitä Toisen Todellisuuden Tiedustelupalvelun agentteja. Erikoinen verenperintömme saa kuitenkin yliluonnolliset kykymme lamaantumaan aina väärään aikaan. Kun siskoni Delilah on stressaantunut, hän muuttuu juovikkaaksi kissaksi. Siskoni Menolly puolestaan on vampyyri, joka yrittää edelleen päästä jyvälle siitä, miten olla elävä kuollut. Entä minä? Minä olen Camille – kauhean hyvä noita… Taikavoimani ovat valitettavasti yhtä arvaamattomia kuin sää, minkä viholliseni joutuvat pian kokemaan kantapään kautta.
Wayfarer Inn -pubi on ihmisten ja yliluonnollisten olentojen paikallinen kohtaamispaikka sekä portaali toiseen todellisuuteen. Siellä on tapahtunut murha – kollegamme, agentti Jocko on surmattu. Jokainen vihje osoittaa sieluja pyydystävään, maanalaisen maailman häikäilemättömään demonijohtaja Varjosiipeen. Demonin tavoite on tuhota ihmiskunta ja muuttaa maapallo ja toinen todellisuus hänen omiksi, yksityisiksi leikkikentikseen. Meidän tehtävämme on estää Varjosiipeä ja tämän käskyläisiä hiipimästä maan päälle. Nuo paholaiset ajattelevat kaiken onnistuvan hetkessä, ja jos esteenä ovat ainoastaan tunaroivat siskoni ja minä, kuinka he voisivat epäonnistua? Mutta meillä on heille salaisuus: oli taikuutemme kuinka arvaamatonta tahansa, me D’Artigon tytöt olemme todellisia tulisieluja ja taistelemme viimeiseen asti…"
”Mahtava, nokkela kirja. En malttanut laskea sitä käsistäni.” – Candace Havens, Charmed & Dangerous -kirjan tekijä
”Kuin kevyempi versio Laurell K. Hamiltonin teoksista… kiehtova uusi kirjasarja tulvillaan hauskuutta ja taikuutta.” – Mary Jo Putney, New York Timesin listaama menestyskirjailija, The Marriage Spell -menestysteoksen kirjoittaja
”…uuden, mukaansatempaavan sarjan ensimmäinen osa… muistuttaa kujeillen fantasian merkityksestä arkielämässä… Galenornin luoma pahisten kirjo on herkullisen mielikuvituksellinen.” – Publisher’s Weekly
”Yasmine Galenorn on kirjoittanut fantastisen, jännittävän ja sähköisen, urbaanin fantasiakertomuksen, jota voi verrata alan merkittävien nimien, kuten Laurell K. Hamiltonin, Mercedes Lackeyn ja Kim Harrisonin, teoksiin”. – Alternative Worlds.com
Yasmine Galenorn
Yasmine Galenorn (s. 1961) on yhdysvaltalainen paranormaalin romantiikan kirjoittaja. Galenorn asuu miehensä Samwise Galenornin kanssa Bellevuessa Washingtonissa. Hän on harjoittanut samanistista noituutta vuodesta 1980 ja on kirjoittanut useita kirjoja nykyaikaisesta pakanuudesta ja luonnonuskonnosta. Galenornin Toinen todellisuus -sarja on ilmestynyt Yhdysvalloissa vuodesta 2006 lähtien.
Toinen todellisuus
Sarjan suomentaminen jäi ensimmäiseen kirjaan.
Toinen todellisuus sisältää 1 kirjan.
Kirja-arvioita
Noitanainen vie lukijansa täysin erilaiseen fantasiaolentojen maailmaan, jossa ihmiset elävät rinnakkain yliluonnollisten olentojen kanssa. Mielikuvitusta ei ainakaan tämän teoksen kanssa ole puuttunut ja pidin paljon kirjan juonesta ja hiukan sellaisesta salapoliisimaisesta menosta. Päähahmot itsessään tuntuivat aika pinnallisilta, mutta silti minä pidin jokaisesta eikä tästä kirjasta tuntunut tylsää hahmoa löytyvänkään. Kirja sisälsi erikoisuuksia aina keijuista kettudemoneihin sekä lohikäärmeistä gargoileihin. Mitä nyt arvosteluja olen lueskellut niin tämä kirja ei ole kovin monen suosikkilistalle päässyt eikä nyt ehkä omienkaan suosikkien joukkoon, mutta pidin tästä silti. Ihastuin hiukan älyttömään ja höperöön hahmojoukkioon, jotka tykkäävät puhua asioista niiden oikeilla nimillä ja käydä vähän puuhailemassa pusikossa jos siltä tuntuu. Voisinpa melkein sanoa, että viihtyisin siskosten seurassa ja haluaisin ehdottomasti tavata tunteita kuumentavan Tulisuun. Sääli ettei jatkoa ole luvassa koska tarinan pääjuoni jäi vielä täysin auki. Edellisiin arvosteluihin viitaten niin tämä ei kyllä siltikään paini samassa sarjassa BDB:n kanssa, mutta Sookie-kirjat eivät yllä tämän tasolle lähellekään.
Erikoinen kirja.. Se jaksoi kiinnostaa jollakin tavalla, mutta välillä tunti siltä pitäisikö lopettaa kesken. Loppua kohden kirja kumminkin muuttui mielenkiintoisemmaksi. Ja olen ihan tyytyväinen kun kahlasin sen kumminkin loppuun asti. Kirjan juoni oli kivan erilainen kuin muissa viime aikoina ilmestyneissä fantasia kirjallisuudessa, mutta kumminkin hieman liian kliseinen. Noidat, vampyyrit, muodonmuuttajat, lohikäärmeet, keijut, jättiläiset, velhot, haltiat ja aivan tavalliset ihmiset oli kaikki sovellettu samaan tarinaan. Ja tietysti kirjassa oli mukana rakkautta tai ehkä ennemmin himoa. ;) Seuraavaa osaa odotellen..
Ensimmäinen kirja pitkään aikaan joka jäi ihan oikeasti lukematta. Sekava opus johon on yritetty yhdistää kaikista hyvistä menestyskirjoista jotain. Sanomattakin selvää ettei siinä ole onnistuttu... Jokke Eskimolle tiedoksi että näin Black Dagger Brotherhood-fanina ja Stookien kirjatkin lukeneena (joskin en niinkään tykänneenä) tämä kirja ei mahdu edes minun "ei niin vakavaan lukemistooni".
asmine Galenornin "Noitanainen" (Pauna Media Group, 2010) aloittaa Toinen todellisuus -sarjan, jota varten kustannustoimittajat ovat lanseeranneet ihkaoman termin "pararomantiikka". "Noitanainen" kertoo kolmesta sisaruksesta, jotka ovat paitsi puoliksi ihmisiä ja puoliksi yliluonnollisia olentoja (keskinkertainen noita, tuore vampyyri ja naiivi muodonmuuttaja-kissanainen), niin myös Toiseksi Todellisuudeksi kutsutun satumaailman tiedustelupalvelun salaisia agentteja. Juonesta ei kannata liiemmin sanailla, mutta siihen sisältyy vähän kliseistä amuletinmetsästystä, vaarassa oleva maapallo, japanilaissyntyinen kettuhenki, viittauksia erilaisiin taruihin, hupaisasti nimettyjä demoneja (Lucifer-Luke - oikeasti!) ja kaiken huipentumana hurjan iso lohikäärme. Seikkailun ja muun touhotuksen ohessa ehditään miettiä ihmissuhteita ja harrastaa tarkoitushakuisesti seksiä erilaisten myyttisten olentojen kanssa, jotka ovat toinen toistaan parempia rakastajia. Treffejä voi solmia vaikka Anonyymien Vampyyrien kokoontumisissa. Jos "Noitanainen" ei olisi niin älytön kuin se on, ei sitä olisi todennäköisesti pystynyt lukemaan loppuun, mutta nyt se meni sujuvasti camp-hömpän kategoriaan. Suositellaan Sookie Stackhousen ja Mustan tikarin veljeskunnan ystäville, jotka eivät ota lukemistojaan liian vakavasti!