Huom! Arvostelu koskee englanninkielistä teosta. Bearin Darwinin radio on malliesimerkki hyvin kirjoitetusta HC-scifistä. Kirjassa esitetty visio on mielenkiintoinen, villi ja looginen! Lisäksi kirjailija on todella panostanut geenitekniikan menetelmien ymmärtämiseen/kuvaamiseen. Sen mitä olen kirjaa eteenpäin lainannut on se saanut hyvän vastaanoton luonnontieteen alalla työskentelevien ihmisten piirissä. Kirjan kiinnostavuus perustuukin osittain sille, että lukija ymmärtää kirjassa esitellyn ihmisen evoluutiota koskevan teorian. Perustiedot biologiasta ja genetiikasta on lienevät tarpeelliset, jotta kirjan juonikuviosta pystyy nauttimaan. Tiettyä ihmiskuvauksen heikkoutta kirjassa varmasti esiintyy, mutta se on pikemminkin sääntö HC-scifissä, kuitenkin rakenteellisesti ja temaattisesti kirja pysyy kasassa ja pahempaa jaarittelua ei esiinny. Sen sijaan kirjan jatko-osa darwinin lapset kyllä hajoaa sitten rakenteellisesti todella pahasti. Mikä on aikamoinen pettymys tämän kirjan jälkeen. Sen verran mitä olen Bearia lukenut, on hän välillä todella hyvässä iskussa (Veren musiikkia, darwins radio), mutta toisaalta ajottain kirjat sisältävät mammutin kokoisia juonellisia aukkoja ja ovat suoraan sanottuna huonoja. Ilmeisesti myös suomennettua versiota kannattaa todella välttää!