rudi92

Ainoa on hyvä päätös varsinaiselle Valinta-sarjalle. Sillä mielestäni sarjan neljäs ja viides osat ovat enemminkin itsenäisiä jatko-osia, kuin täysiä jatko-osia. Mutta niin, asiahan ei nyt tähän liity. Mielestäni Valinta-sarja on hyvä ja koukuttava, siinä on mukavasti romantiikkaa ja jännitystä sekä hahmot ovat ihan kivoja. America ja Maxon ovat hyviä hahmoja, ja heillä on hieno kemia. Aspenista en pitänyt koko sarjan aikana, mutta onneksi hän ei päätynyt uudelleen American kanssa yhteen.

En ole varma, aionko lukea sarjan kaksi viimeistä osaa, koska pelkään hieman, että kirjan tapahtumat alkavat toistaa itseään. Sukupuolet menevät vain toisin päin, mutta muuten idea on sama. Voi olla, että luen Perijätär-kirjan, mutta en ainakaan pidä sen hankkimisen kanssa mitään kiirettä.

Eliitti jatkaa Valinta-sarjaa todella hienosti. Juoni, juonenkäänteet ja juonittelut ovat edelleen upeaa luettavaa. Henkilöt pysyvät aika lailla samanlaisina: America on hyvä päähahmo, mutta hänen mustasukkaisuutensa Maxonia kohtaan oli monesti tosi kohtuutonta, hän kun itse pussaili vähän väliä Aspenin kanssa; Maxon on edelleen tosi ihana, kaikki sympatiani oli hänen puolellaan; sekä Aspen, joka ei parantunut ainakaan tässä kirjassa. 

Pidän todella paljon Valinta-sarjasta, ja onneksi kolmas osa on pian käsissäni. 

Luin Valinta kirjan suorastaan ahmimalla. Kirja vetää mukaansa välittömästi, eikä sitä pystynyt laskemaan käsistään. Se oli vain liian viihdyttävä kaikkien juonittelujen ja hahmojen osalta. 

America oli kiva päähahmo. Häneen pystyi hyvin samaistumaan. Pidin tosi paljon Maxonista, koska hän ei ollut liian itsevarma. Aspenista en varsinaisesti pitänyt, mutta voi olla, että hänkin paranee seuraavissa kirjoissa. Sillä seuraavat kirjat on pakko lukea, onneksi Eliitti on jo tilauksessa.

Rautakuningatar on Rauta-saagan kolmesta osasta paras. Meghan on muuttunut koko ajan paremmaksi hahmoksi, häneen on tullut enemmän syvyyttä ja luonnetta. Puck on pysynyt koko kirjasarjan ajan uskollisesti ihanana. Ash sen puoleen parani viimeisessä osassa. Hän ei ollut enää yhtä ärsyttävä, mitä kahdessa ekassa osassa ja hänestäkin pystyi jopa pitämään. Neljännen osan pystyy siis sittenkin lukemaan :) 

Kirjan loppu oli onnistunut, koska se ei päättynyt täysin kaavan mukaan. Koko kirjasarja oli todella upea, vaikka se olikin hyvin ennalta-arvattava tiettyjen "yllättävien" juonenkäänteiden takia. Se ei kuitenkaan loppujen lopuksi haitannut, ja olen todella iloinen että luin tämän. Tietysti neljäs osa vielä uupuu, mutta mielestäni se ei olekaan täysin pakollinen luettava sarjaan nähden.

Rautatytär on vähän heikompi, kuin sarjan ensimmäinen osa, mutta ei missään nimessä huono. Meghanista on tullut uskottavampi ja näin ollen enemmän oikea hahmo. Ash ja Puck pysyvät samanlaisina kuin ensimmäisessä osassa, eli Ash on ärsyttävä ja Puck ihana. Pakollinen kolmiodraama on vain niin ärsyttävä, koska sen tietää, että Meghan valitsee Ashin, vaikkei tämä ansaitsisikaan tyttöä. 

Rautatytär oli mielestäni paikoitellen tylsä, ja sen takia se saakin puoli tähteä vähemmän kuin Rautakuningas. Kun kirjassa päästiin kunnolla asiaan, niin sitten sekin parantaa asemiaan, ja se tempaa mukaansa edellisen osan lailla. Rauta-saaga on tähän mennessä hyvin onnistunut ja loistava sarja ja toivon, että kolmas osa ei petä minua.

Rautakuningas on loistava kirja. Juoni on erilainen ja mukaansatempaava. Se veti heti mukaansa, enkä malttanut laskea kirjaa käsistäni ennen kuin olin lukenut sen. Meghan on hieman mitätön hahmo, jotenkin hajuton ja mauton. Kyllä hänestä voi pitää, mutta jättää jotenkin kylmäksi. Ash on aika ärsyttävä, enkä minä ainakaan lämmennyt hänelle. Puck oli paljon ihanampi ja parempi hahmo. Häneen pääsi paljon paremmin käsiksi hahmona. Tämä taitaa ollakin vasta toinen kirjasarja, jossa olisin toivonut sen "lehdelle soittamaan jääneen" kilpakosijan päähenkilölle. 

Rautakuningas on kuitenkin todella lupaava sarjan aloitus ja pidän sen maailmasta. Joitakin hahmoja lukuun ottamatta todella onnistunut kirja.

Finale päättää loistavan sarjan todella onnistuneesti. Kirjan maailma on todella upea ja pidän Tellasta ja Scarlettista sekä Julianista, niin pienessä osassa kuin hän tässä kirjassa onkin. 

Kirjan loppu oli mielestäni hyvä, vaikka olisinkin toivonut hieman erilaista loppua. Mutta olen muuten tyytyväinen kirjaan, kirjasarjaan ja siihen että luin sen.

Kiven sisässä on hyvä jatko-osa, mutta ei iske minuun samalla voimalla, kuin ensimmäinen osa. Pekko oli aika tympeä hahmo, en oikein pystynyt samaistumaan häneen, mutta ei hän varsinaisesti huonokaan hahmo ollut. Tietyt asiat kirjassa meni yli ymmärrykseni, kuten tuo sydänjuttu. Totta kai tajusin sen, mutta mielestäni se oli aika typerä. 

Pidin kirjasta kyllä, se oli oikein viihdyttävä ja tässä osassa Tuulia oli jotenkin kivampi kuin edellisessä. Mutta olihan tämä aika paljonkin tylsempi ja juoneltaan huonompi kuin Kaarnan kätkössä. Pidän kuitenkin sarjasta ja haluan ehdottomasti lukea myös muutkin osat.

Kaarnan kätkössä on mahtava kirja, vaikka kirjailija onkin suomalainen. Juoni on kiva ja samoin toteutus. Pinja on ihan hyvä päähahmo ja Virve todella kiva. Heidän suhteensa on tosi hyvin kirjoitettu. Juonenkäänteet ovat onnistuneita ja kirja toimii loistavasti. Todella onnistunut kirjasarjan avaus.

Saalistaja jatkaa hyvin loistavasti alkanutta Kissojen kesken sarjaa. Faythe on edelleen hyvä päähahmo, ja Jace yhtä ihana kuin ennenkin. Marc on taas yhtä vastenmielinen kuin ennenkin...

Kirjan juoni on hyvä ja kerronta sujuvaa. Tapahtumat tempaavat mukaansa ja yllätyksiäkin on luvassa. Saa vain nähdä miten sarja jatkuu. 

Kissatyttö on mahtava kirja. Juoni on erilainen ja ihmiskissat mahtavia. Faythe on hyvä päähahmo ja muista hahmoista Jace oli paras. Muut hahmot, varsinkin Marc ovat todella ärsyttäviä, mikä on varmasti tarkoituskin. 

Kirja on hyvin tapahtumarikas, eikä siinä ole tylsiä kohtia. Sitä vain halusi lukea ja lukea, eikä sitä voinut lopettaa ennen kuin oli ihan pakko. Mahtava sarjan avaus.