Mystinen tyttö

Kolmas osa Harry Potterista on nyt luettu. Tässä osassa sarjaa teksti mukaansatempaavampi mutta juonellisesti ei iskenyt samalla tavalla kuin edeltäjänsä. Kaksi uutta hahmoa Sirius Musta ja professori Lupin olivat oikein mukavia ja pidin heistä suuresti, harmitti vain kun Ginny ei esiintynyt tässä osassa samalla tavalla kuin Salaisuuksien kammiossa. Loppu oli ehdottomasti yllättävä ja pidin siitä, että kaikki kysymykset mitä kirjan aikana mieleeni oli tupsahtanut saivat vastauksen.
Suosittelen ehdottomasti!

Vieläkään ei Rowlingin Harry Potterit vetäneet minua aivan mukaansa. Uskon, että syyt siihen voivat olla päähenkilöiden nuori ikä tai se, että tiedän mitä tulee tapahtumaan elokuvien perusteella. Uskon kuitenkin, että seuraavat osat tulevat vetämään minut paremmin mukaansa. Ja odotan sitä innolla.
Tässä osassa (aivan kuten ensimmäisessäkin) kirja paranee loppua kohti. Nyt haluan vain ehdottomasti aloittaa kolmannen osan. Alussa minulla oli sellainen 'luen tämän kirjan yhdeltä istumalta' tunne, mutta se hälveni keskellä kirjaa. Nyt kun olen lukenut tämän kirjan minulla on taas tuo sama tunne seuraavaa kirjaa kohden.
Tässä osassa saimme tutustua hahmoihin hiukan tarkemmin ja varsinkin ehkä Harryyn vähän paremmin ja hänen tuntemuksiinsa. Pidin myös todella paljon uudesta hahmosta Ginnystä.
Joka tapauksessa kirja oli hyvin kirjoitettu ja kahdehdin vieläkin tätä mahtavaa ideaa.
Suosittelen ehdottomasti!

Loistava aloitus sarjalle!
Lopun jälkeen teki mieli aloittaa heti toinen osa, taukoja pitämättä. Se koukutti lukijansa aivan täysin. Kerronta oli sulavaa ja helppo lukuista.
Idea on aivan mahtava! Hämmästelen vieläkin Rowlingin kekselijäisyyttä, yksityiskohtia tekstissä, ainutlaatuisia hahmoja ja ylipäätään halua luoda Harry Potter ja hänen ystävänsä.
Myönnän, että kirja ei vetänyt minua mukaansa niin kuin olin toivonut, mutta uskon ja toivon syvästi, että pääsen mukaan seuraavissa osissa.

Tässä sarjassa on selvästi aivan oma maailmansa minne täytyy sukeltaa. Täytyy sukeltaa niin syvälle, että on valmis ottamaan taikasauvan käteen ja lähtemään junan laiturilta yhdeksän ja kolme neljäsosaa kohti tylypahkaa.
Suosittelen ehdottomasti!
Jos et tahdo lukea tätä itsellesi, lue se vaikka jollekin joka ei osaa vielä lukea, mutta jaksaa kuunnella!

Yksiosaisissa kirjoissa loppu jää usein epäselväksi ja tässäkin olen miettinyt miten itse koin lopun. Jokainen kokekoon sen omalla tavalla.
Haluan ehdottomasti mainita sen, että pidin päähenkilöstä, Bobbystä aivan järkyttävästi. Hän oli todella kiinnostava ja haluaisin ehdottomasti lukea hänestä lisää. Ylipäätään tämä oli niitä kirjoja mitkä luvun loputtua ja laskettua pois jälkeen halusi ottaa takaisin käsiin ja lukea vielä muutaman luvun.
Täytyy myöntää, että olen hiukan järkyttynyt, että tämä kirja taitaa jäädä yksi osaiseksi. Ei tämä täydennystä periaatteessa tarvitse, mutta olisi vain ollut mukavaa lukea lisää.
Olen kiinnostunut hiukan kirjoista missä on mukana keijuja ja haltijoita, ei niitä hyviä vaan pahoja. Minkä vuoksi olin iloinen, että tähänkin sellainen omalla tavallaan kuului.
Kirjan teksti oli mukaansa tempaavaa ja helposti luettavaa. On ihanaa kun ei tarvitse jäädä miettimään mitä äskeisessä lauseessa tarkoitettiin.
En tiedä sainko kuvattua tähän lukukokemustani, joten lue ehdottomasti kirja itse ja muodosta oma mielipiteesi!
Suosittelen!

Mangan lukemisessa pidän erityisesti siitä, että se on täynnä huumoria ja hauskoja hahmoja, jotka jäävät mieleeni. Fruits Basket oli täynnä hauskoja kohtia joita muistelen vieläkin lämmöllä.
Hahmot ovat mielenkiintoisia ja jäävät mieleen. Suomennos on hyvä.
Aion ehdottomasti lukea kaikki 23 Fruits Basketin osaa uudelleen, kun lukemisesta on kulunut hetki.
Kannattaa lukea ehdottomasti! Varsinkin jos haluat nauraa ja hymyillä!

Kirja ei herättänyt kiinnostustani alussa ja harkitsin sen kesken jättämistä, mutta nyt olen iloinen, että luin sen loppuun. Jos olet lukemassa tätä kirjaa eikö mielenkiintosi meinaa säilyä yritä jatkaa lukemista ja lue se loppuun.
Pidin kirjan tarinasta, henkilöistä ja tekstistä. Oli mukavaa vaihtelua lukea tulevaisuuden kirja, sillä en niistä erityisemmin pidä.
Kirjoitustyyli jäi minulle hiukan arvoitukseksi, mutta siitä huolimatta se oli minun mieleeni.
Lyhyet tarinat mitä lukujen välissä oli, olivat kiva lisäys, mutta ehkä hiukan turha. Toisaalta tykkäsin lukea niitä.

Luin kirjan kohtuullisen nopeasti, eli sen ei tarvinnut viikkoja mielessäni lojua. Ei ihan päivän, kahden päivän nopeaa lukemista. Toisaalta ehkä pidempi lukuaika olisi ollut parempi, koska sillon olisin saanut sisäistettyä ideaa paremmin. No, jokainen omalla tyylillään.
Suosittelen!

Odotin tältä kirjalta paljoa, koska siitä on elokuva tehty ja muutenkin pidän noidista, loihtijoista ja sun muista sellaisista. Tähän jouduin kuitenkin pettymään. Teksti oli todella takkuilevaa ja venytettyä. Yksinkertaisesti tylsää. En tiedä oliko vika suomennoksessa, mutta teksti vain oli hitaasti kulkevaa ja tylsää. Kun olin keskelle kirjaa päässyt minusta tuntui, että olisi tarvittu vain yksi luku tapahtumille mitä oli tapahtunut. Liikaa venytettyä tekstiä.

Idea on kuitenkin mahtava. Ja henkilöt ovat ihania ja kiinnostavia. Siksi en ymmärrä mikä meni pieleen. Miksi teksti oli huonoa? Olen itse asiassa aika ylpeä itsestäni, että sain kirjan loppuun asti luettua. En olisi ihmetellyt jos olisin jättänyt sen kesken.
En todennäköisesti aio lukea seuraavia osia, mutta ihmeitä tapahtuu, ehkä luen ne. En ehkä suosittelisi tätä, mutta jos haluat lukea niin lue ihmeessä, ehkä kirja avautuu paremmin sinulle.

En oikein tiedä mitä mieltä olisin tästä teoksesta. Juoni oli aivan mahtava ja eteni sopivaa vauhtia. Henkilöt olivat enimmikseen kiinnostavia. Mutta suomennos oli surkea. En ymmärrä miksi näin mielenkiintoiselle ja hyvin kirjoitetulle kirjalle tehdään huono suomennos.
Gagnon on keksinyt hyvän idean kirjalleen ja sitten se suomennetaan huonosti, se ei ole reilua. Pitäisi ehdottomasti lukea kirja englanniksi, paranisi varmasti.
Kuitenkin kun päätin parhaani mukaan olla välittämättä kirjan huonosta suomennoksesta ja se osoittautui todella hyväksi. Kuten aikaisemmin mainitsin kirja oli hyvin mielenkiintoinen. Se sai minut miettimään asioita eri näkökulmista. Eikä missään vaiheessa jäänyt pysähdyksiin vaan eteni, arvostan sitä. Henkilöistä pidin ehkä eniten Noasta. Aion todennäköisesti lukea kirjan muutkin osat.
Suosittelen!

Ihana päätös sarjalle!
Lumikki oli palannut kotiin, mistä olin hyvin mielissäni, sillä siitä muista sarja alkoi siihen myös sarja loppuu, on minusta hieno ajatus. Viimeisessä osassa pidin myös erityisesti siitä, että kaikki salaisuudet paljastuivat selkeästi, eikä mikään jäänyt mieleen kutittamaan. Tietysti kun nyt viimeistä osaa luettiin ongelmana oli se, että tuoreus on kadonnut, mutta niinhän usein kaikissa toisissa ja viimeisissä osissa on.
En ymmärrä miten Simukka on saanut luotua sarjan missä en ole kertaakaan pystynyt arvaamaan kunnolla tapahtumia ennalta, sillä kun jonkun kohdan olen lukenut ja jäänyt miettimään tapahtuma tuntuu olevan täysin looginen ja ennalta-arvattavissa. Pidän paljon Simukan kirjoitustyylistä!
Suosittelen sarjan lukemista, se on mielenkiintoinen ja ehkä myös hiukan salaperäinen. Itse olen tykännyt kovasti sarjasta!

Kirja poikkesi monella tapaa ensimmäisestä osasta. Olin yllättynyt ja iloinen kun paikkaa oli vaihdettu, eikä se haitannut yhtään juonen kulkua. Teos ei alkanut yhtä sujuvasti kuin edellinen teos, mutta kun ideasta sai kiinni teos oli aivan yhtä nopeasti luettu kuin edeltäjänsäkin. Oli kerrassaan ihanaa saada tutusta Lumikkiin paremmin ja uusin henkilöihin ja jostain kumman syystä tykästyin myös Zelenkaan.
Kirja avasi enemmän Lumikin persoonaa ja muistoja, siinä ei enää vatvottu niin paljoa lapsuuden traumoja vaan enemminkin sydänsuruja, mukavaa vaihtelua.
Simukan kirjoitustyyli on puhdasta ja erilaista kuin muiden viimeksi lukemieni kirjailijoiden. Siitä huokuu selvä intohimo kirjoittamiseen.
Tämä oli nyt toinen kerta kun luin Valkea kuin lumi kirjan. Senkin, että toiseen kertaan luen kirjan pitäisi jotain kertoa, niille jotka eivät ole tätä sarjaa lukeneet.
Kannattaa lukea! Suosittelen!

Wow!
Tämä todistaa, että jotkut kirjat on luettava kahteen kertaan ennen kuin muodostaa niistä mielipidettä. Ensimmäisellä lukukerralla kirja oli mielestäni tylsä ja takkuileva, nyt kun sen toiseen kertaan luin olen aivan eri mieltä! Kirja oli sujuva ja teksti oli rakennettu mielenkiintoisesti. Lumikki oli hyvin kiinnostava ja erilainen päähenkilö. Vaikka siitä kun luin sarjan ensimmäisen kerran on jo aikaa voin silti sanoa, että saan yhä voimaa Lumikista ja hänen ajatuksistaan. Simukka on luonut hahmon joka innoittaa minua aivan järjettömästi silloin tällöin! Ah!
Juoni eteni nopeasti, mutta ei turhan nopeasti. Mielenkiinto lukemiseen säilyi koko ajan yllä.
Suosittelen ehdottomasti!

En tiedä mikä meni pieleen. En missään hetkessä saanut otettua kiinni juonesta, hahmoista, tapahtuma paikasta jne. Enkä ymmärrä miksi! Kirjan idea oli nerokas, teksti oli helposti luettavaa ja sujuvaa, hahmot olivat kiinnostavia ja kutakuinkin omaperäisiä. Ehkä kirjaa oli hiukan pitkitetty, mutta mikään ei ollut turhaa, ei hahmot, eikä tapahtumatkaan.
Näin jälkeenpäin ajateltuna kirja oli kaunis. Sitä ei ehkä lukiessa ymmärtänyt, mutta nyt tajuan, että siinä oli jotain puhdasta ja upeaa. En tiedä opinko arvostamaan sinistä taivasta ja aurinkoa, joka esiintyy meille joka päivä, mutta jokin muuttui minussa.
Tässä kirjassa unelmoitiin paremmasta tulevaisuudesta, maailmasta jossa voi elää ja nauttia elämisestä, teos auttaa käsittämään, että aurinko ei ole itsestään selvyys.
Kaikesta huolimatta en ole pettynyt kirjaan ja kaiken lisäksi sain tutustua varmaan yhteen upeimmista henkilöistä Vayuun. Hänestä haluaisin lukea joskus lisää.
Suosittelen ehdottomasti!