Noup.
2. X seisoi Kien Werrenin muurilla. Y oli tullut hänen viereensä ja painanut kasvonssa hänen olkaansa vasten. Alhaalla tasangolla odotti heidän harmaa armeijansa; yhdeksäntuhatta soturia valmiina marssimaan sotaan ja taistelemaan kuningatar Z puolesta.
Siin ois lisää vihjettä
Kuulostaa niiiiin tutulta 
Hickmanilla oli joku kirja, jonka se kirjoitti ilman Weissiä ja siinä oli keijuja.
Risingshadow'n tietokannasta kaivamalla veikkaan Mystistä soturia.
Skiellä ois oikein, elikkä vuoro siirtyy sinne. Mutta mistä keksit, että Hickmania?
Oon tainnu joskus yrittää lukea tuota. 
Käyn kirjahyllyä läpi ja palaan myöhemmin astialle.
Olisiko nyt jo myöhemmin? 
Voi ei! Olin unohtanu ihan totaalisesti. :D
Äkkiä joku kirja hyllystä:
Vesilinnuillehan paikka oli varsinainen paratiisi erilaisine matoineen ja muine mönkijöineen. Tosin vesilinnuillakin oli siellä ongelmia; suuret hauenkuvatukset syöksyivät toisinaan vedenpinnan alta sieppaamaan vesilintuemojen katraista oman veronsa. Sekin tosin kuului luontoon. Emot tiesivät järvelle pesiessään, että kaikki poikaset eivät lopulta taittaisi muuttomatkaa eteläisemmille maille eivätkä kokisi sitä linnuille tärkeintä eli lentämisen iloa.
Peukaloisen retket?
Lokki Joonatan?
Olen varmaan ihan hakoteillä, mutta arvauksella mennään. 
Olisiko Anni Lahtisen Tunturikurmitsa kutsuu?
Tällä kertaa ei osuneet kohdilleen, seuraava vihje:
Vihdoin he saattoivat hengittää vapaasti. Nousipa heidän huulilleen hienoinen hymynvirekin. He olivat väsyneitä, mutta onnellisia. He olivat kohdanneet vaikeuksia matkallaan ja selvinneet niistä ehjin nahoin. Nyt he saattoivat viimein nauttia myös jälleennäkemisestään. Päivän yli nukuttuaan, auringon jo laskettua, he voisivat herätä yhdessä ja jutella rauhassa asioista, jotka olivat vainonneet heitä kaikki nämä vuodet.
Kaukametsän pakolaiset?
Kuulostaa tutulta mutta nimeä en saa päähän :huh:
Kylmät kuut?
Ei osunut vieläkään eli laitetaanpa seuraavaa vihjettä:
Toki he saattoivat katsoa tulevaa säätä tai muita pieniä asioita, joita tulevaisuudessa tapahtuisi, mutta eivät suurempia asioita kuten kanssaeläjien kohtaloita. Toisten kohtaloiden tietäminen oli liian raskasta jopa kaiken kokeneille tietäjille.
Tietäjän lapsuus?
Jatkan vielä eläinlinjalla: Ruohometsän kansa?
Kokeillaan, josko tässä olisi jotain helpompaa vihjettä:
He juoksivat kuin höyrypäät, välillä hypähtäen eteen sattuvien juurakoiden ja kaatuneiden puunrunkojen yli, välillä pysähtyen hetkeksi hengittämään ja taas jatkaen kuin näkymättämät ajomiehet olisivat olleet heidän kintereillään. Nyt oli kiire. Puut ja muurahaiskeot vain vilistivät ohi, kun ulda ja ihminen riensivät sen minkä jaloistaan pääsivät.
Ulda viittaa lappiin ja lappalaisuuteen, mutta useampaan vuoteen en ole sellaista kirjaa lukenut. Arvaan siis lapsuudesta tutun Annikki Setälän Pikkunoidan.
Nyt ollaan oikeilla suunnilla.
Oliko hän parhaillaan uhraamassa henkensä sellaisen neitokaisen vuoksi, jonka kanssa hänellä ei edes tulisi olemaan yhteistä tulevaisuutta? **** tuumasi itsekseen, että tavalliset naiset olivat noidista pahimpia. He kun saivat miehen ryhtymään järjettömiin tekoihin, vieläpä niin ettei mies tiennyt olevansa naisen langettamien loitsujen lumoissa...
Noaidin tytär?
Taitaa olla vieras kirja kaikille arvaajille:
Jotain heillä kuitenkin oli. **** muisti, että niestasäkissä oli sentään lyhytvartinen kirves ja suopunki, josta hän oli jo tosin leikellyt pätkiä sitoessaan lauttaa yhteen. Suopunki oli kuitenkin ollut alun perin pitkä, joten se voisi vieläkin olla vajaan kymmenen sylin mittainen.
Lisävinkki: Kyseinen kirja löytyy myös Risingin tietokannoista.
Jotain pohjoisesta, Jänkäjärven syöverit ?
Ihan arvauksella Stefan Spjutin Staalo.
Hiistulla oikein!
