Ei varmaan ole, mutta arvastaan Atuanin holvihaudat ikään kuin pois tieltä.

Historiantutkija?

Ei osunut kumpikaan. Seuraava vihje

Kuullessaan kiihtyneitä ääniä Y havahtui haaveistaan. Hän eteni varovasti metelin suuntaan, hiipi telttojen kapeista väliköistä ja tupsahti äkkiä paikalle, jossa oli ihmisiä. Toiset miehistä olivat sonnustautuneet pitkiin, liehuviin vaatteisiin, toisilla oli hellekypärä päässään, ja kaikki olivat kerääntyneet ison taatelipuun varjoon ihmettelemään jotakin. Jotkut huitoivat käsiään, jotkut näyttivät tyystin mykistyneen.

Maailma, vihreä metsä?

Noup. Huomenna ehdin vasta iltasella koneelle, joten otetaan uusi vihje vielä tänään. Jos tämä vaikka vähän antaisi vinkkiä, mistä on kyse.

Palmunlehvät pyyhkivät X:n kasvoja, kun Z työntyi puunlatvojen muodostaman vihreän katon läpi. Siipiään pari kertaa rajusti heilauttaen lohikäärme laskeutui pehmeästi maahan laiskasti virtaavan joen rannalle. Auringonsäteet osuivat veden pinnalle. X katsahti ylös. Taivas näytti olevan huikaisevan kaukana.

Paolini: Eragorn?

Ohi meni sekin.

Lohikäärmeiden laaksossa ei mikään hievahtanut. Mereltä vyöryi sumua, joka jäi vuorille roikkumaan. Linnut sirkuttivat vaimeasti kostean usvan keskellä, ja aurinko piileskeli pilvien takana. Äkkiä rinnettä alas vilisti rotta. Se kompastui, pyörähti sammaleisilla kallioilla ja räpiköi taas pystyyn. "Enkö minä sanonut?" rotta marmatti itsekseen.

Lohikäärmeellä ratsastaja?

No tulihan se sieltä :cheesy:

Jee :cheesy:

Uutta kehiin:

"Olenko minä ilmiö?" X kysyi.

"On täysin mahdollista että olet", Y sanoi. "Mutta minusta olisi parempi että et kuvittelisi itsestäsi mitään sen kummempaa tällä hetkellä. Minä ajattelin että jospa tutkisimme tätä ilmiötä hiukan tarkemmin, vain me kahdestaan, mutta noudattaen kaiken aikaa suurta varovaisuutta."

"Haluatteko sitten että teen sitä vähän lisää?"

"Sitä minun tekisi kovasti mieleni ehdottaa", Y sanoi varovasti.

Uutta vihjettä? Ei juttu etene.

"Te siis kasvoitte siinä talossa kahdestaan tätinne kanssa", X sanoi. "Mutta täytyihän teidän käydä koulua."

"Tietenkin", Y sanoi. "Kävin samaa koulua kuin sinä nyt. Mutta asuin kotona." Y vaikeni ja tuijotti tyhjään teemukiinsa. "Yritän kaiketi selittää sinulle sitä", hän sanoi, "että vuosien varrella jouduin niin täysin pelon ja tämän tätihirviön valtaan, että kun hän antoi käskyn, koskipa se mitä tahansa, minä tottelin heti paikalla. Niin voi käydä, tiedätkös. Ja siihen mennessä kun täytin kymmenen, minusta oli tullut hänen orjansa. Tein kaikki taloustyöt. Sijasin hänen vuoteensa. Pesin pyykit ja silitin. Hoidin ruoanlaiton. Opin tekemään kaiken."

Vaikean olet laittanut.

Olenko? Minusta itsestäni tämä tuntuu kauhean helpolta, vielä kun olen yrittänyt ottaa sellaisia pätkiä, jotka voi yhdistää sekä kirjaan että leffaan

X istui yhä hievahtamatta pulpetissaan. Hän tunsi olonsa omituisen huikaistuneeksi. Hän tunsi kuin koskettaneensa jotakin mikä ei ollut täysin tästä maailmasta, taivaiden lakipistettä, kaukaisinta tähteä. Hän oli tuntenut voiman tulvahtavan mitä ihanimmin silmiensä taakse, vellovan kuin lämmin neste hänen kallonsa sisäpuolella, ja hänen silmänsä olivat käyneet paahtavan kuumiksi, kuumemmiksi kuin koskaan ennen, ja silmäkuopista oli jokin purkautunut syöksyyn, ja sitten liitu oli noussut itsestään ja alkanut kirjoittaa.

Olisiko Matilda? Jotenkin kuulostaa tutulta, muttei ihan kuitenkaan.

Kyllä, Matildahan se! :cheesy: Minutkin vähän yllätti kirjan tyyli kun sen hyllystä tätä varten nappasin, olen kyllä leffan nähnyt monesti mutta kirjan lukemisesta on kulunut aikaa.

Lainauksissa X on siis Matilda ja Y on hänen opettajansa neiti Honey.

Mulla oli jo tuon tokan vihjeen aikana sellainen olo, että tämä voisi olla Matilda. Mutta koko ajan mielessäni oli, että Matilda asui perheessä, ei tätihirviön luona. En muistanut koko opettajaa ollenkaan. Lentävä liitu sitten viimeistään paljasti. Ja vähän se viittaus elokuvaankin, senkin olen aika monta kertaa nähnyt.

Puusto alkaa käydä tiheämmäksi, ja havupuiden seassa kasvaa monia luita lajeja, joista tunnistan osan, mutta jotkut ovat täysin vieraita. Kuulen jossakin vaiheessa ääntä ja vedän veitsen esiin siltä varalta, että joudun puolustamaan itseäni, mutta olenkin vain pelästyttänyt kaniinin. "Hauska nähdä sinut", minä kuiskaan.

Nälkäpelin eka osa kenties?

Taisi olla sitten liian helppo. Oikein!

Ooo, eka kertaa arvasin! Laitan uutta vihjettä vielä tänään illalla jos ehdin. Jos en, niin viimeistään huomenna tulee.

Voi olla vähän vaikea tähän alkuun, mutta katsotaan tietäisikö joku.

Vihje 1.
Hän kulki edeltä pylväiden välistä ja X seurasi sanattomana, väristen maanalaisessa koleudessa. Täällä alhaalla oli aina kylmä. Heidän askeleensa kajahtelivvat kivistä ja kaikuivat yläpuolisesta holvista heidän kulkiessaan Y:n suvun kuolleiden keskellä.

Valtaistuinpeli?

Ja minä kun luulin tätä vaikeaksi Vuoro siis Pandikselle.

1. Ennen kuin lähdimme A:sta, uusia lauluja jo laulettiin kuningattaresta, joka oli sitonut hameen vyötäisilleen ja jonka lapsi oli soturi jo ennen syntymäänsä. Kaikki ymmärsivät, että kuningatar oli pannut peliin paitsi oman henkensä myös tulevan kruununperijän hengen B:n edestä.

Siin ois uutta vihjettä uuteen kirjaan. Toivottavasti ei oo liian helppo :D

Kyllähän nää paljon luetut suosikkikirjat aika tunnistettavia ovat.

Robin Hobb: Kuninkaan salamurhaaja.