Randomi jutusteluketju

[quote="MannhaiKotka"]Hirtehinen mielenkiinto heräsi tota Threadsia kohtaan. :smile: Oiskohan sitä jossain saatavilla?[/quote]   En suosittele. Mutta jos nyt kuitenkin haluaa, niin pitää tilata ulkomailta. Itse tilasin aikoinani www.play.com:n kautta.

Olen enkun tunnilla tekemässä ryhmätyötä, olen läppärin valtias, joten surffaan Risingillä ja piirrän välillä rauhanmerkkejä hippiaiheiseen parityöhön. Mulla on tosi hauskaa. :lol:

[quote="Rasimus" post=14507][quote="Formaldehyde"]Millä tavalla suhtaudutte ahdistaviin ja maailmankuvaltaan masentaviin elokuviin?[/quote]   Yksi loistavimmista koskaan näkemistäni elokuvista on ehkä myös ahdistavin. David Cronenbergin ohjaama Crash joka kertoo autokolareihin huumaantuneesta ihmisjoukosta. Vaikka elokuva ei nyt pahinta synkistelyä ja epätoivoa olekaan, koin todella ahdistavana sen kuinka ryhmän jäsenet elivät ja hengittivät elämäänsä ainoastaan tämän yhden asian kautta. Asuntojen ja arjen välinpitämätön epätoivo ja pakkomielteisyys. Tavallisen elämän yhdentekevyys, olemassaolo ilman tavoitteita. Se kuinka yksi kammottava asia riittää sisällöksi- muuta ei tarvita.

^Ryhmätyöt on jänniä. Vaikka aikaa olisi kuinka, tulee aina kiire. Vaikka kuinka koittaisi olla ahkera, kaverin kanssa työskentely voi johtaa harhateille. (Ja kuka sitä muutenkaan jaksaa koko ajan kuivaan ryhmätyöhön keskittyä...) Loppujen lopuksi käteen jää muutama hajanainen fakta omasta aiheesta, muiden puheista ei muista yleensä mitään. :lol:

En tähän hätään keksinyt missä aiheesta nyyhkisin, joten laitanpa tänne murheeni jakoon. Tai no, murhe lienee yliampuva ilmaus vaikka asia on mieltäni alkanutkin vaivata. Olen nimittäin kadottanut kirjan ja kirjailijan nimen. Halusin suositella kyseistä teosta ystävälleni aihepiirinsä vuoksi. Kirja kertoo miehestä jonka poika on kadonnut kotipihalta. Tapauksesta epäillään pedofiilia ja isä ei pääse asian yli. Vaimon kanssa tulee avioero, mies alkaa kostaa pedofiileille väkivaltaisesti. Jotenkin mieleeni on jäänyt se, että pojalta oli toinen lapanen tai hanska jäänyt pihaan ja toinen kadonnut lapsen mukana. Tunnistaako kukaan kyseistä kirjaa?

Jos tämä ei ole randomia, niin ei sitten mikään.   Siivotessani löysin "keittokirjan", jonka olen tehnyt mummolassa noin apauttiarallaa 4veenä. Käytännössähän tämä on ruutuvihko, johon mummo on leikannut ruokakuvia ja kirjoittanut tekstit allekirjoittaneen sanelun mukaan. Useimmissa ei ole reseptiä, mutta löytyipä sellainenkin. Huomaa pikku-Celestinen keittiötietämys. Tätä ruokalajia ei ole (onneksi) meillä koskaan syöty.   Sekoituskeitto (älä kokeile tätä kotona!)   Tarvitset: kaakaojauhetta 2 dl makuvissyvettä 1 plo vissyvettä 1 plo jogurttia 1 l kaurahiutaleita 1/4 dl muroja 1 rkl pilkottuja dominokeksejä 2 kpl appelsiinimehua 1 prk omenamehua 1 prk   Ota astia ja kaada siihen jogurttia. Lisää kaakaojauhe ja murot. Lämmitä vissyvesi miksroaaltouunissa. Sekoita dominokeksit vissyveteen ja yhdistä sekoitukset. Lisää mehut ja kaurahiutaleet. Kaada uuninkestävään astiaan ja paista uunissa 200 C:ssa noin puoli tuntia. :lol:

Päätin ottaa tänään uusintaottelun Lidlin Inferno-pizzaa vastaan, mutta en menestynyt sen paremmin kuin viime kerralla joskus vuosia sitten. Aivan helvetin tulista, pystyin syömään pizzasta noin puolet, minkä jälkeen oli jälleen tunnustettava tappio. Jotain chilimössöähän siinä on, joten chilin ystäville tämä mättö voi olla helpompi pala purtavaksi.

[quote="Astorethein" post=16731]Päätin ottaa tänään uusintaottelun Lidlin Inferno-pizzaa vastaan, mutta en menestynyt sen paremmin kuin viime kerralla joskus vuosia sitten. Aivan helvetin tulista, pystyin syömään pizzasta noin puolet, minkä jälkeen oli jälleen tunnustettava tappio. Jotain chilimössöähän siinä on, joten chilin ystäville tämä mättö voi olla helpompi pala purtavaksi.[/quote]   Ei se miun mielestä maistu ees hirveesti miltään. Siinä on ihan kohtuullinen jälkimaku, mutten oikeastaan edes pitäisi sitä hirveän tulisena mättönä.

Joskus tulee sellainen olo, että miksi käytän aivokapasiteettiani joihinkin tiettyihin asioihin. Viimeksi näin kävi, kun autossa soi Finnhits-cd ja tajusin osaavani kaikki kappaleet ulkoa. On hämmentävä tunne löytää itsensä laulamasta Tapio Kansaa. :shock:

On kolme aamuyöllä ja yritän keksiä itselleni tekemistä. Sain vihdoin oman koneen, jota olen halunnut jo todella pitkään. Ja nyt kun minulla on se, en keksi mitään tekemistä. Tää on just tätä. :roll:

Avaa Youtube ja kaiva esiin suosikkimusiikkivideoitasi.   Googlaa randomina asioita jotka sinua kiinnostavat. Lue aamunkoittoon saakka löytyviä blogeja, artikkeleita, uutisia jne.   Yritä käyttää hyväksesi myöhäisyön väsynyt sekavuus ja aloita uusi kirjoittamisprojekti.   Mene suosiolla nukkumaan.   Löytyyhän noita tekemisiä :smile:

[quote="Rasimus" post=16997]Avaa Youtube ja kaiva esiin suosikkimusiikkivideoitasi.   Googlaa randomina asioita jotka sinua kiinnostavat. Lue aamunkoittoon saakka löytyviä blogeja, artikkeleita, uutisia jne.   Yritä käyttää hyväksesi myöhäisyön väsynyt sekavuus ja aloita uusi kirjoittamisprojekti.   Mene suosiolla nukkumaan.   Löytyyhän noita tekemisiä :smile:[/quote]   Kiitoksia paljon! Juuri tuota hyödynnän tänään :lol: Nukkumaan vain en malttaisi mennä...

Löytyi kuvia komeasta luolastosta, Krubera luola Georgiassa jossa päästiin syvemmälle kuin koskaan aikaisemmin (2197m).   [url=http://avaxnews.net/educative/krubera_cave_gerogia.html]Krubera Cave in Georgia[/url]   Tulipa elävästi mieleen Vernen Matka maan keskipisteeseen kirja noista kuvista :)   ja laitetaanpa linkki aikaisemmin vastaan tulleeseen luolastoon:   [url=http://avaxnews.net/educative/giant_crystal_cave_in_naica_mexico.html]Giant Crystal Cave in Naica, Mexico[/url]

On kyllä hienoja kuvia. :smile:   Istuin koneen ääressä seitsemään asti aamulla. Heräsin vähän ennen 12. Keitin kahvia. Seuraavaksi hoksaan laittavani kahvinpuruja kahviini, vaikka maito minun piti jääkaapista ottaa. Ehkä olen hieman väsähtänyt...

Luin jokin aika sitten artikkelin, jota epäilin työnantajapuolen propagandaksi. Mutta pakko myöntää, että totta artikkelissa oli se, että lomaa ei kannata pitää täyttä 4 viikkoa putkeen, vaan pätkiä lyhyempiin (esim. viikon) pätkiin.   Artikkelin pointtihan oli siinä, että rentoutumisen lisääntyminen loppuu noin viikon jälkeen eikä lisäajasta saa mitään hyötyä. Lisäksi töihin palatessa loman hyödyt kaikkoavat noin kuukaudessa, ja sen jälkeen onkin taas sen viikon loman tarpeessa...   Pari viikkoa lomaa on nyt mennyt, ja olen jo ihan valmis palaamaan sorvin ääreen. Fiksumpaa olisi ollut varmaan jättää loppupuolisko sittenkin syksymmälle, kun se työvitutus kuitenkin iskee iltojen pidentyessä, eikä yksi viikon talviloma siihen auta.   Helle tuntuu hellittäneen ja samalla pötsikin asettunut...

Jospa ne helteet väistyvät ensiviikolla. Maanantaina näyttäisi olevan 29 C. Mietin onko muita jotka ovat saaneet tarpeeksi helteestä? Mie en jaksaisi tätä koko kesää. Tahdon sadetta ja jopa 10 - 15 C.

Pari viime yötä ovat olleet viilemmät ainakin itäisessä Helsingissä (viime yön alin 10 astetta), eikä päivätkään ole olleet yhtä tukahduttavia. Itse olisin mieluummin tällaiset ajat työpaikan ilmastoidussa kubiikkelissa, ja pitäisin ne lomat "huonommalla" ilmalla, kun neljän seinän sisällä se aika tulee kuitenkin vietettyä. (Tosin totuuden nimissä, en kyllä tykkää jos loma olisi pelkkää vesisadetta) :roll:   Helteestä ei ole kuin harmia: pää kipeänä, vatsa sekaisin, jatkuva hiki tekee olon epämukavaksi, etenkään salilla ei jaksa mitään, nestehukka alituisena vaarana mutta runsas juominen taas aiheuttaa jatkuvaa vessassa juoksemista jne.   Tulisi edes kunnon ukonilma, niin olisi jotain ihasteltavaa.

Nautin helteestä ja vieläpä siitä, että saan valittaa helteestä. Mieluummin huokailen ´huh hellettä` kuin äksyilen ´tänne jäätyy!`. Palelen niin helposti. Eikä talven pelastavasta jättilottovoitosta ole näkynyt edes kuultokuvaa rinnakkaistodellisuudessa. Ainoat voitot, joita luokseni suorastaan [i]vyöryy[/i], ovat mitälie nettikasinoiden ja minkälie markkinointiarpajaisten massoittain postittamia mainoksia. Onneksi kesää vielä riittää! Mietin, miksi on niin vaikeaa heittäityä uuteen, hypätä pois mukavuuden alueelta - riippumatta siitä, onko kyse kirjoittamisesta valokuvauksesta urheilusta mistä tahansa tämänkertaisessa elämässä.

Tristram Shandy, elämäni kirja. Tai sitten ei. Oli klassikko tai ei, 561 sivua aivan randomia jaarittelua ei naurata. Kirjasta on näemmä tehty elokuvakin, mikä tuntuu melko hämmästyttävältä ottaen huomioon, että teos on välillä melkoista tajunnanvirtaa.   Mutta mustakin vois olla siistiä, jos pitkästä aikaa ukkostaisi. :smile:

Just puhuttiin autossa noin 100 km Ouluun Dynin kanssa, että sitä, ettei muka ole aikaa lukea käsittämättömämpää on vain tyypit, jotka lukee pelkkiä klassikoita vain niiden klassikkostatuksen takia ja piittamatta omasta kirjamaustaan lainkaan. Epäilimme, että heiltä on koko käsite "kirjamaku" päässyt unohtumaan, jos moista ovat koskaan tienneetkään.   Nimimerkillä toinen, joka ei edes taidelukiolaisena ollut riittävän jaksava Tristram Shandyn tajunnanvirtaan.

Onko jengillä Finncon-väsymystä päällä, kun foorumilla on niin kauhean hiljaista? :smile:

Kuuntelen Mike Oldfieldin Moonlight shadows'ia ja itken :roll:

Täällä ollaan ja kärsitään hiostavasta ilmasta. Pohdin kirjoituskilpailuun osallistumista.

Olin elokuvissa itkemässä. Augustus :heart: :heart: Tahdon nähdä tämän elokuvissa huomenna. Ja ylihuomenna. Ja sunnuntaina. Ja maanantaina. Ja niin edelleen. Tahdon hankkia murun, jonka kanssa voin mennä katsomaan leffan uudestaan ja itkeä olkapäätä vasten. Olen rakastunut. Tahdon mennä risoton, ei kun elokuvan, kanssa naimisiin.

^ I feel you. I really do. :lol: Nimimerkki en muista viimeisestä kohdasta paljoakaan koska itkin niin lujaa. Ja Augstus... Sanotaan vaikka niin, että kuolin leffassa monta kertaa :wink: Soundtrack soi kuulokkeissa tälläkin hetkellä ja aion mennä piakkoin katsastamaan uudestaan!