Minkä elokuvan katsoit viimeksi?

[b]Spotlight[/b]   Parhaan elokuvan Oscar-palkinnon voittanut leffa, ja kyllä sen ymmärsi, miksi elokuva sen voitti; hyvä ja hyvin tehty leffa. Siinä oli se tietty fiilis, vähän sama tunne kuin Argossa. Ei ihmissuhdedraamaa, vaan elokuvassa mentiin asia edellä. Hahmot jäivät etäisiksi, mutta se olikin tarkoitus. Itse asia oli paljon tärkeämpi, ja oli minusta täysin oikea ratkaisu häivyttää hahmot taustalle. Tosin Ruffalo tekee hienon roolin toimittajana (yhtään ei tullut fiilistä, että kohta se muuttuu isoksi ja vihreäksi; Ruffalo osasi tehdä suuttumisen eri tavalla Michael Rezendesinä kuin Bruce Bannerina).   Leffan alussa oli vähän hankala päästä kiinni tarinaan, mutta jossain vaiheessa vaan solahti juoneen sisään. Kaikkien leffassa esiintyvien hahmojen funktiota tai taustaa ei ihan ymmärtänyt, mutta se ei haitannut. Huvittavuutta tarjosi minulle se, että leffassa käytiin Boston Globen arkistoissa; sama paikka, joissa olen itse seikkaillut Call of Cthulhu -ropessa. :p

[b]Tanskalainen tyttö (2015)[/b]   Tiedättekö sen tunteen, kun on juuri nähnyt jonkun elokuvan ja vähään aikaan ei tee mieli sanoa yhtään mitään? Sitten sitä nieleskelee palaa kurkusta pois ja yrittää käsitellä niitä pakahduttavia tunteita, joita elokuvan tarina herätti. Lyhyestä virsi kaunis: upeat näyttelijäsuoritukset sekä Eddie Redmaynelta että Alicia Vikanderilta. Kaunis, koskettava (tosi)tarina. Käsinkosketeltava tunnelma. Suosittelen.   Tähdet: ****

Katsoin kämppiksen kanssa Kuninkaan puheen, kun se sattui hänellä olemaan hyllyssä. Jostain syystä tämä oli multa jäänyt välistä, vaikka jälkikäteen en voi kuin ihmetellä - todella kiinnostava elokuva! Colin Firth on niin kovin hieno näyttelijä vielä vähän vanhempanakin. :wub:

[b]Metsästäjä ja Talvinen Seikkailu[/b]. Tykkäsin alusta ja lopusta. Keskivaiheilla metsikössä rämpiminen meni kirjaimellisesti metsään. Ensimmäinen leffa tuntui nuorille aikuisille suunnatulta, mutta tässä juoni meni vähän sinne tänne ja elokuva tuntui ajoittain lapsille suunnatulta. Tykkäsin edelleen Ravennasta ja erityisesti Freyasta. Olisipa hän ollut elokuvan päähahmona. Elokuvan lopullinen sanoma "rakkaus voittaa kaiken" oli aika pliisu. Olisin mieluummin nähnyt odottamattoman traagisen käänteen jossa jompi kumpi - metsästäjä tai hänen vaimonsa - olisi kuollut viimeisessä taistelussa. Kaiken kaikkiaan turhan kliseinen, ennalta-arvattava ja siispä tylsä elokuva, jossa oli kuitenkin kauniita erikoistehosteita ja pari hyvää hahmoa.

Käytiin avopuolison kanssa katsomassa Outolintu -sarjan [b]Uskollinen[/b] vähän näin jälkijunassa. Leffa oli hyvä ja koukuttava, kuten aiemmatkin. Itselleni tuli yllätytksenä että vika osa on jaettu kahteen elokuvaan, joista toinen tulee ensi vuonna leffateatteriin. En ainakaan muista että olisin mistään siitä lukenut.

[b]Zootropolis[/b]   Päädyttiin pitkästä aikaa katsomaan animaatiota ja oli pettymys. En oikein tiedä mitä odotin, ehkä jotain mielenkiintoista ja yllättävää? No tämä leffa ei ollut oikeastaan kovin mielenkiintoinen eikä missään tapauksessa yllättävä. Hyvin animoitu ja hienot taustat, mutta siihen se jäi. Ilmeisesti tästä on kuitenkin pidetty maailmalla kovasti, joten ehkä menin väärin odotuksin elokuvaan.   Päähahmo kani oli ihan käsittämättömän raivostuttava eleiltään, vaikkakin oli tyytyväinen hänen intoonsa toteuttaa itseään. Ei mitään pakollista romantiikkasälää. Mutta todella kliseinen, niin kuin kaikki muutkin hahmot. Jostain syystä tasa-arvoteeman alleviivaus ärsytti todella paljon, sen olisi tajunnut vähemmästäkin.   Alun trailerit Angry Birds -leffasta ja Lego-Batmanista kiinnostivat enemmän kuin tämä animaatio.

Vietin tänään oikein huolellisen Marvel -laiskoittelupäivän ja katselin rästiin jääneet elokuvat hyllystä ; Thor The Dark World, Captain America Winter Soldier ja Avengers Age of Ultron + pakko oli tietty katsoa vielä Guardians of the Galaxy siinä välissä :grin: .   Seuraavaksi pitäisi hommata nuo muutamat vielä näkemättömät; Incredible Hulk, Antman ja tietty Deadpool...

[b]Hunger Games 3 - Mockingjay part 2[/b]   Tämä on vieläkin paras elokuvasarja mitä mistään nuortenkirjasarjoista on ikinä tehty. Väsähtämisestä huolimatta loppuelokuvatkin ovat parempaa matskua kuin useimmat vastaavat scifistiset sisällissotaelokuvat. Olkoonkin niin että kirjasarjan tarinaa olisi pystynyt tiivistämään monella tapaa, ettei kolmea kirjaa olisi tarvinnut neljään venyttää.   Pakko ihailla yhä sitä nerokasta oivallusta, että kauniit ja rohkeat ovat sitä lähinnä erikoistilaisuuksien maskeissa, todellisessa elämässä ollaan hyvin karun näköisiä ja meikittömiä.     [b]Star Wars - Force Awakens[/b]   [url=http://www.risingshadow.fi/forum/teatteri/792-star-wars?start=100#45623]Tässä ketjussa mun näkemys leffasta[/url]

I Am Thor   Tämä tuli vahdattua Teemalta tässä jokin aika sitten. Eli kommentoidaan pirruuttaan.   Kyseessä siis dokumentti kanadalaisesta muskelihevarista, Jon Mikl Thorista. Oma fanitukseni kyseistä ihmemiestä kohtaan alkoi jo joku yli 10 vuotta sitten, kun kaveri kopsaili mulle cd-r:n, josta löytyi esim. kovat biisit Anger ja Lightning Strikes Again. Sitten seurasi hiljaisempi vaihe, ja mies melkein unohtui. Kerran tuli sitten ostettua levy Only the Strong, ja heräsin taas siihen mahtavuuteen, mitä mies sekä musiikillisessa että show-mielessä osaa ihmisille tarjota.   Olihan se Anvil-dokarikin toki sympaattinen, mutta ei vedä vertoja Thorille. Tippa meinasi tulla silmään monta kertaa tätä katsoessa. Mies, joka kuolemankin uhalla haluaa viihdyttää yleisöään ja tavoitella maailmantähteyttä - vaikka tuskin sitä koskaan tulee saavuttamaan. Täytyyhän sille hattua nostaa. On toki niitäkin ihmisiä olemassa, jotka nauraa miehen "juustoisuudelle". Mutta menkääpä itse ilta illan perään puhaltelemaan puhki kuumavesipulloja tai taivuttelemaan metallitankoja. Ei ole niin helppoa.   Pienenä kritiikkinä, että niihin "wanhoihin hyviin aikoihin" keskityttiin liian vähän. Nyt suurin osa dokkarista käsitteli viimeisen 15 vuoden aikana tapahtuneita kommelluksia. Mutta viihdyttävää sekin oli, ei siinä mitään.   Jon Mikl Thor on oleva minulle aina SE OIKEA ukkosenjumala. Tämä dokkis vahvisti tuota käsitystäni entisestään.

Se oli hieno dokkari. Thor vaikutti tosi mukavalta tyypiltä, mutta väittäisin kyllä ettei lattarautojen taivuttelu vaadi melkein mitään voimaa. ([i]Ne vääntyvät jo itsestäänkin mutkalle, jos olen laittanut lattoja nojaamaan pajan seinää vasten ja unohdan ne sinne liian pitkäksi aikaa.[/i])   Mutta se olisi varmasti tosi vaikuttava esitys, jos Jon vääntäisi esimerkiksi 2-3 cm paksuja pyöröterästankoja solmuun. :grin:

Niin, tiedä sitten siitä. Hieno show-elementti se ainakin mielestäni on. :) Pitäishän sekin kokea, jos herra vielä joskus Suomeen saapuu.

[b]X-Men: Apocalypse.[/b] Ei todellakaan yhtä hyvä kuin parin vuoden takainen [i]Days of Future Past[/i]. Mielestäni elokuvaan oli ahdettu liikaa tapahtumia ja se olisikin voitu jakaa kahteen osaan. Ensin olisi pitänyt keskittyä kunnolla siihen mitä Erikille ja kumppaneille oli viime aikoina tapahtunut - varsinkin Erikille. Hänen perhetarinansa vaikutti kiinnostavalta, mutta nyt se pelkistettiin hyvin kliseisesti ja väkinäisesti. Katsojille ei annettu tarpeeksi aikaa päästä sisälle tähän taustatarinaan ja tehdä perheen menetyksestä uskottava motivaatio Magneton myöhemmille aikeille. Loppu oli aivan liian siirappinen huomioon ottaen mitä tuhoa ja katastroofia mutantit jälleen kerran saivat maapallolla aikaan. Erikoistehosteet olivat ihan hyviä.

[b]Angry Birds[/b]   Pakko painottaa heti alkuun, että menin katsomaan tätä puhtaasti isänmaan ja Suomen elokuvateollisuuden asialla! Angry Birds- elokuva oli juoneltaan odotusteni mukainen, ei mitään yllättävää. Animointi näytti hyvältä, värit olivat kauniit ja näin. Muutamia hauskojakin juttuja oli, mutta huumori ei pääsääntöisesti ollut makuuni enkä kuullut muidenkaan yleisössä juuri nauraneen. Tähän saattaa vaikuttaa myös se, että sali oli puolityhjä ihmisten ollessa katsomassa Suomi-Venäjä peliä.   [b]Rocky [/b] Eilen hyödynsin pitkästä aikaa television elokuvatarjontaa, sillä Rocky on kuulunut katsomislistalleni pitkään. Kyseessä on ryysysistä rikkauksiin-tarina, harvinaisen huonolla toteutuksella. Dialogi oli umpisurkeaa, samoin näyttely, kenessäkään hahmossa ei ollut mitään kiinnostavaa/sympaattista, henkilöiden väliset suhteet olivat täysin kummallisia… En muista koska olisin viimeksi ollut näin tuskastunut katsoessani elokuvaa.   Mikä hämmentävintä, monet pitävät Rockya suorastaan mestariteoksena. Leffa on voittanut jopa kolme oscaria! Aivan kuin olisin katsonut täysin eri elokuvaa, kuin ne, joiden arvosteluja imdb:stä luin. Ainoa viihdyttävä seikka oli ajankuva, muuten en voi kuin sanoa olevani valtavan pettynyt. Rockyn jatko-osat aion kiertää kaukaa.

Deadpool - Tätä oli kehuttu minulle niin monta kertaa että oli pakko katsoa. Hyvähän se oli :)   The Little Prince - Rakastan Pikku Prinssi kirjaa joten tämä elokuva tuli katsottua ihan sen tähden. Tuli Inside Out loppu mieleen kun itkin. Suosittelen!

[quote="Puolikuu" post=45866] Mikä hämmentävintä, monet pitävät Rockya suorastaan mestariteoksena.[/quote]   Sattuu aina sieluun, kun joku lausuu tästä mainiosta leffasta väärän mielipiteen. Rocky kuuluu ehdottomasti elokuvahistorian legendaarisimpiin hahmoihin ja on Rambon ohella ilman muuta Stallonen uran tärkeimpiä virstanpylväitä. Leffa on herkkä ja voimakas kuvaus sinnikkyydestä, päättäväisyydestä ja muista siisteistä asioista ja lisäksi siinä on paljon väkevää hienhajua sekä miehistä uhoa. Sellaista on pakko rakastaa.

Katsoin juuri Ilsa - she-wolf of the SS. Olipa koskettava tarina keskitysleirivankien ihmiskohtaloista.

[quote="Astorethein" post=45870] Sattuu aina sieluun, kun joku lausuu tästä mainiosta leffasta väärän mielipiteen.[/quote]   Olen pahoillani! En selvästikään taida kuulua elokuvan kohderyhmään. Vähän sama juttu Conan barbaarin kanssa.

Zoolander 2   Suoraan sanottuna aivan paska leffa ja siksi niin mahtava! Nauroin koko leffan ajan kuin mikäkin hyeena!

[quote="Emelie" post=45546][b]Zootropolis[/b] Päähahmo kani oli ihan käsittämättömän raivostuttava eleiltään, vaikkakin oli tyytyväinen hänen intoonsa toteuttaa itseään. Ei mitään pakollista romantiikkasälää. Mutta todella kliseinen, niin kuin kaikki muutkin hahmot. Jostain syystä tasa-arvoteeman alleviivaus ärsytti todella paljon, sen olisi tajunnut vähemmästäkin.[/quote]   Samaa mieltä että elokuvan opetus oli turhankin innokkaasti rutattu silmille. Se onkin tuntunut keräävän mielipiteitä laidasta laitaan, osa on tykännyt kovasti ja osa taas ärsyyntynyt. Toisaalta taas pidin siitä miten aihetta oli käsitelty hyvin tasapuolisesti, eikä elokuvassa ollut oikeastaan selviä hyviksiä ja pahiksia perinteiseen Disney-tyyliin. Oli myös virkistävää, että opetus oli yllättävänkin suorasti se että kaikki voivat olla ennakkoluuloisia. Nettikansa taasen on tulkannut sanomaa ehkä liiankin spesifisti. Viime aikojen Disney-pettymysten jälkeen en uskaltanut itse odottaa elokuvalta yhtään mitään, joten kallistuin itse loppujen lopuksi siihen että saarnaamisesta huolimatta se oli positiivinen yllätys.   Aloinkin itse miettiä, että mikä siinä onkin että positiiviset asiat ovat niin helposti ärsyttäviä verrattuna negatiivisiin, vaikka olisi itse samaa mieltä...? :neutral: Jos elokuvan opetus olisi liioitellun korostetusti että "elämä on kurjaa ja kukaan ei auta ketään eikä tule toimeen kenenkään kanssa" niin yleisö ei ärsyyntyisi läheskään yhtä paljon.

[b]Liisan Seikkailut Peilimaailmassa.[/b] Tarinaltaan paljon lapsellisempi kuin Tim Burtonin [i]Liisa Ihmemaassa.[/i] Ihmemaa tuntui nuorille aikuisille suunnatulta ja tuntui pursuavan miellyttävää itseironiaa. Peilimaailma taas on tarinalta ja juonelta huomattavasti lepsumpi - lopussa kaikki rakastavat toisiaan ja päivä on pelastettu. Hahmoista puuttuu harmaan eri sävyt, josta pidin ekassa osassa. Ei erityisen hyvä elokuva, mutta ei se nyt parin tunnin tuhlaaminen elämästä siihen paljon haittaakaan.

[b]Hateful Eight[/b]   Tarantinon kahdeksas elokuva (tai yhdeksäs, jos tekee kuten minä, ja pitää Kill Bill -leffoja erillisinä kokonaisuuksina), mikä on aika köyhä tekosyy nimeen liittyvälle leikille, mutta kun se oikein leffan alussa julistettiin...   Taattua Tarantinoa, tällä kertaa western-versiona kymmenestä pienestä afrikkalaispojasta. Tai jotain.   Se, että sanoo taattua Tarantinoa, tarkoittaa jatkuvaa soljuvaa dialogia, graafista väkivaltaa ja paljon, paljon vanhojen leffamestareiden lainailua. Valitettavasti se tarkoittaa myös runsasta soljuvaa dialogia, ja sen graafisen väkivallan odottelua. Nyt mopo tuntui mieheltä karanneen pahasti käsistä, ja kahden ja puolen tunnin pituudesta olisi ihan hyvin voinut leikata tunnin verran pois (pelkästään alun vaunumatka vei puoli tuntia pelkkänä puheena!). Tämän venytyksen takia luultavasti miehen huonoin elokuva heti Death Proofin jälkeen.

[b]The Conjuring[/b]   Melko perinteinen kauhuelokuva. Perhe muuttaa uuteen taloon, jossa on tapahtunut muinoin hirveitä, joten uusillekin asukkaille tapahtuu ikäviä juttuja. Demoninmetsästäjät tulevat manaamaan talossa asuvaa pahaa henkeä ulos. Muutamat hetket ja pelottelukliseet hieman raastoivat hermoja, mutta sentään koko elokuvaa ei tarvinnut katsoa päivitellen henkilöiden irrationaalista ja suorastaan huikentelevaista käytöstä. Tosin, olisiko kauhuelokuvissa kauhua, jos ihmiset niissä toimisivat aina järjellisesti eivätkä menisi yksin epäilyttäviin paikkoihin?   Kohtaus, jossa porukka asettelee kameroita ynnä muuta laitteistoa taloon henkien kuvaamiseen, olisi ehdottomasti kaivannut taustalleen klassisen Ghostbusters-tunnusmusiikin.   [b]Gremlins 2[/b]   Gremlins 2 on mielestäni onnistunut jatko-osa. En tiedä, mikä näissä elokuvissa minua kiehtoo, mutta ne ovat omassa kreisiydessään hyvinkin viihdyttäviä. Elokuvassa oli jopa itseironista läppää, kun ensimmäisessäkin osassa esiintynyt joulunvihaaja Kate alkoi kertoa, miten inhoaa myös Lincoln-päivää. Tykkäsin myös kovasti yhden gremlinin anti-Gizmo-paidasta. Christopher Lee oli loistava kuten aina.   Edit (meinasi jo unohtua):   [b]Yhdeksäs portti[/b]   Kirjoja ja mysteereitä, siinäpä toiveita herättävä alkuasetelma. Yhdeksäs portti oli kuitenkin mielestäni varsin pöhkö. Suunnattoman arvokkaita kirjoja ja harvinaisia käsitellään paljain käsin, niiden äärellä tupakoidaan ja niitä kohdellaan muutenkin ihan miten sattuu. Ja kyse on siis ihmisestä, jonka pitäisi ymmärtää kirjan arvo.   Alussa pääsi vielä ihan hyviin fiiliksiin, mutta pitemmälle edetessä kaiken selittämättömyys ja kömmähtelyt tarinassa alkoivat vain ärsyttämään. Nämä seikat olisin voinut antaa anteeksi, jos elokuva olisi ollut edes jännittävä tai jollakin tasolla pelottava, mutta kun ei. Ilahduttavinta oli kohta, jossa saatanalliseen riittiin valmistautuvalla ihmisellä on mukanaan termospullo. Kahvi/tee on tärkeää elämän kaikissa tilanteissa.

[b]Warcraft: The Beginning.[/b] Todella iso positiivinen yllätys minulle. Odotukset eivät olleet korkealla, joten olin aivan ällikällä lyöty. Suunnilleen odotin, että koska alkaa mennä alamäkeen, mutta sitä ei koskaan tapahtunut. Sanoisin, että paras fantasia-elokuva jonka olen nähnyt miesmuistiin! Piristävä, hauska ja fantasiakliseitä taitavasti käsittelevä tekele. Hahmot olivat hauskoja ja monipuolisia. Jokaisella oli hyviä ja huonoja puolia, ei mustavalkoisia sankareita ja pahiksia. Huumori oli täydellisesti sommiteltu vakavampien teemojen sekaan ja sitä rakastin tarinan kerronnassa. Osattiin laittaa kevennykset sopivaan kohtaan. Joissakin fantasiaelokuvissa on aivan liikaa törkyhuumoria joka vähitellen pilaa uskottavuuden koko tarinasta - mutta ei tässä elokuvassa.   Hahmoihin ja heidän kohtaloihinsa kiintyi, ja oli upeaa ettei kuolemaa väistelty tai sankareista tehty ärsyttäviä supermiehiä, joita ei kukaan pysty peittoamaan - tällä tavoin heistä välittää enemmän. Suosikkihahmoni olivat Lothar, puoliörkki Garona, Vartija Medivh ja velho Khadgar. Elokuva onnistui kannattelemaan kerralla useiden hahmojen poikkeavia tarinoita eteenpäin tyylikkäästi. Tykkäsin todella paljon myös erikoisefekteistä - erityisesti taikuudesta ja velhojen hohtavista silmistä. Rakastin elokuvassa myös sitä, että siinä oli paljon naisia. Oli kuningattaria mutta myös ritareita ja sotureja. Se oli äärimmäisen virkistävää, varsinkin fantasiaelokuvassa. Koko leffa olikin mielestäni loistava paketti, josta löytyi sopivasti kaikkea ja jota olisi mieluusti katsonut vielä pidempäänkin. Suosittelen sydämellisesti kaikille fantasialeffojen faneille! Jatko-osia odotellessa!

[b]X-Men: Apocalypse[/b]   Olipa säälittävä leffa. Huono, onneton juoni; myötähäpeää aiheuttavaa mahtipontisuutta ja parin tunnin edestä tylsyyttä.   Aloitus oli kuin Muumio-leffasta, hetken jo kuvittelin menneeni väärään saliin. Kyllä se leffa lopulta pääsi omiin uomiinsa, mutta ei säväyttänyt. Ongelma ei ollut näytelijöissä. James McAvoysta ja Jennifer Lawrencesta huomasi, että he osaavat näytellä, mutta rooleissa olisi ollut toivomisen varaa. Sophie Turner (Sansa!) oli myös "ihan ok" Jean Grey -hahmona. Muut olivat aika meh. En kyllä osaa sanoa mitään hyvää tästä elokuvasta, harmi että menin katsomaan.

[b]Uutisankkuri: Ron Burgundyn legenda[/b]   Päätin selviytyä huonosta päivästä hyväksi koetun hutun avulla. Tää on yksi niistä komedioista, jotka on "oikeasti hauskoja" älyttömien läppien ja Will Ferrellin takia. Kolme katselukertaa se on ainakin kestänyt. Frendit-fani saa edelleen kiksit siitä, että päänäyttelijöiden joukossa on Paul Rudd. Leffa on Netflixissä mutta jatko-osa ei, onneksi se löytyi Filmtownin poistolaatikosta melkein ilmaiseksi :grin: Toinen osa oli vielä hauskempi, en tiedä johtuiko se itse kohtauksista vai intertekstuaalisuudesta.   Tällä viikolla kävin myös katsomassa teatterissa [b]Viidakkokirjan[/b]. Olin vähän skeptinen sen suhteen, että päähenkilöä lukuun ottamatta kaikki muut on animoitu, mutta eläimet oli yllättävän hyvin tehty. Menee vaikeaksi sanoa, miten paljon tuokin on kuvattu oikeassa luonnossa, mutta aika saumattomalta se näytti. Mowgli oli söpö ja koko elokuva oli aika liikkis. Baloon hahmo oli myös hauska. Juoni ja loppuratkaisu eivät sykähdyttäneet ennalta-arvaamattomuudella, mutta ei kai sitä kukaan odottanutkaan. En ole valitettavasti koskaan lukenut Viidakkokirjaa enkä muista varsinaisesti katsoneeni sitä piirrettyäkään koskaan, joten en osannut verrata sitä niihin. Partiolaisena sain kiksit myös siitä, että akela-nimitys (sudenpentulauman johtaja) tulee Viidakkokirjasta :3