Minkä elokuvan katsoit viimeksi?

[b]Francis Lawrence The hunger games: Catching fire 2013.[/b] Yhä täysin tyytyväinen kirjan elävöittäjänä.   [b]Stuart Gordon The pit and the pendulum 1991.[/b] Halpa kauhupätkä Edgar Allan Poen novellin mukaan. Oksettavia inkvisition kidutuskohtauksia.   [b]Andy Wolf Mr. Halloween 2007.[/b] Kummitustalon pitäjä käyttää aitoja ruumiinosia, ja niiden pilkkomista näytetään paljon. Pääosaa esittää omalla nimellään aidon kummitustalon pitäjä. Wolf on tämän lisäksi vain avustanut ohjaamaan paria dokumenttia, joista New Yorkin keskustan kummituksista kertova vaikuttaa mielenkiintoiselta.   [b]Martin Scorsese No direction home: Bob Dylan 2005[/b]. Kiinnostava, joskin pitkä ja hajanainen dokumentti laulajasta, josta oikeastaan olen tiennyt aika vähän. Konsertissa olen käynyt, mutta levyjäkin on vain kaksi hyllyssä. Täytyy ottaa intensiivisempään kuunteluun.   [b]D.A. Pennebaker Bob Dylan: Don't look back 1967[/b]. Täytyy olla tosi fani innostuakseen tästä. Mieluummin olisin katsonut jotain myöhemmiltä vuosilta, joihin Scorsesenkaan dokumentti ei juuri puutu.

[b]Robot & Frank[/b] Piti katsoa tämä jo aiemmin, mutta en jostain syystä saanut aikaan. Sympaattinen ja vähän masentava, ja hyvinkin realistinen elokuva siitä huolimatta että se on scifiä - sekä elokuvan tyylin että jo nyt alkaneen hoivarobottikeskustelun takia. En keksi elokuvasta mitään varsinaista vikaa, mutta siitä huolimatta se jätti olon että jokin jäi ikään kuin puolitiehen. Ehkä se johtuu verkkaisuudesta, mikä kyllä sopii aiheeseen. En näe että toisenlainen lähestymistapakaan olisi ollut tarinalle eduksi.

[b]The Lego Movie[/b]   Kaikkien rakastamien muoviukkojen oma sekoiluelokuva on visuaalisesti loistavaa jälkeä, mutta tarinallisesti kompuroidaan aika pahasti. Hahmoissa ja tarinassa on potentiaalia, mutta överivaihteella kulkeva vauhtitykitys ei anna niille juurikaan tilaa. Värikäs ja yksityiskohtia tulviva palikkamaailmakin menee hieman hukkaan, kun maisemia ei vaan ehdi ihailemaan tarpeeksi. Jos randomiksi verrokiksi otetaan vaikka ensimmäinen Rambo, niin Lego vie voiton helposti sekä vauhdissa että toiminnan määrässä. Pistää miettimään.   Katsoin leffan alkuperäisillä ääninäyttelijöillä ja ja sillä osa-alueella tehdään kyllä hyvää duunia. Erityisesti pitää kehua Morgan Freemania ja Will Arnettia, jotka saavat hahmonsa eloon kerrassaan vaikuttavasti. Ääninäyttely onkin tärkeässä osassa, kun palikkaukot eivät liiku ja elehdi ihan samalla tavalla kuin tavalliset ihmiset. Audiovisuaalinen puoli on siis kunnossa, mutta juoneen tai edes irtovitseihin olisi voinut panostaa enemmänkin.

[b]Paul Morrell Filth to ashes, flesh to dust 2011[/b]. Heppu pistää muussiksi kaikki epäkelvot, ja porukka tuntuu vasiten hakeutuvan hänen tapettavakseen. Imdb:ssä huikeat 2.3 pistettä ovat vähän yläkanttiin.   [b]Len Kabasinski Wendigo: Bound by blood 2010.[/b] Sekasotku ihmissyöjähirviöitä ja gangstereita; pääasia että molemmat saavat uhriensa suolet tursuamaan.   [b]Francis Whately David Bowie: The last five years 2017[/b]. Tyylikäs dokkari, hyviä haastateltavia muusikot ja teatteriväki.   [b]Gavin Hood Eye in the sky 2015[/b]. Piinaavan mielenkiintoinen nykyaikaisesta sodankäynnistä. Katsoja voi pitkään miettiä omia reaktioitaan tähän. Alan Rickmanin viimeinen näkyvä rooli.

[b]Kari Frank Rautatie 1973.[/b] Hyvin on tehty - ihan yhtä rasittavia ovat henkilöt kuin Juhani Ahon kirjassakin, jolle elokuva on täysin uskollinen.   [b]Aki Kaurismäki Toivon tuolla puolen 2017.[/b] Hyvin huvittavaa Kaurismäen 50-luvulle jämähtänyt Suomi, fuusiokeittiön sardiinit ja sillisushi. Pakolaiskanta tulee toki selväksi sekin.   [b]James Watkins The woman in black 2012.[/b] Aika tehokas, jotkin kummitukset saivat kylmiä väreitä aikaan. Daniel Radcliffistäkin pystyi enimmältään unohtamaan Harry Potterin.   [b]Woody Allen Blue Jasmine 2013.[/b] Hieno suoritus Cate Blanchettiltä, mutta ei miellyttävää seurattavaa neuroottisen valehtelijan elämä ilman huumorin häivää.   [b]Zack Snyder 300, 2006.[/b] En keksi yhtään syytä, miksi tämä on tehty. Paitsi tietysti, jos miesten rintalihakset kiihottavat. Katsoin David Wenhamin takia. Faramir oli sen verran mieleenpainuva hahmo, että olen hiljakseltaan tarkistanut, mitä muuta Wenham on tehnyt. Kiintoisin löytö tähän mennessä australialainen dekkarisarja Top of the lake.

[quote="maahinen" post=51089] En keksi yhtään syytä, miksi tämä on tehty. Paitsi tietysti, jos miesten rintalihakset kiihottavat.[/quote] No tuossa on tosiaan yksi hyvä syy ja muita ovat tietenkin överi väkivalta, karjuen lausutut vuorosanat, naurettava mahtipontisuus sekä visuaalinen tyyli, joka tuo mieleen liikkuvan öljyvärimaalauksen. Näin leffan aikanaan teatterissa ja olihan se aika päräyttävä kokemus.

En viitsi kertoa jokaisesta töllöstä katsomastani uusinnan uusinnasta ja tuoreempien leffojen katselu on jäänyt viime aikoina vähemmälle. Pitäisi ryhdistäytyä (leffatarjonnan nimittäin, mun katsomiskäytännössä ei ole mitään vikaa)...   [b]The Magnificent Seven[/b] -länkkäristäkään ei loppujen lopuksi jäänyt mitään kunnollista mielikuvaa. Ihan kiva uusintaversio Seitsemästä rohkeasta miehestä, mutta siihen jääkin...     [quote="Astorethein" post=51093][quote="maahinen" post=51089] En keksi yhtään syytä, miksi tämä on tehty. Paitsi tietysti, jos miesten rintalihakset kiihottavat.[/quote] No tuossa on tosiaan yksi hyvä syy ja muita ovat tietenkin överi väkivalta, karjuen lausutut vuorosanat, naurettava mahtipontisuus sekä visuaalinen tyyli, joka tuo mieleen liikkuvan öljyvärimaalauksen.[/quote]   Eikä sovi unohtaa ilmeisen tietoista ja korostettua homoeroottista vivahdetta leffassa, jonka noin muuten pitäisi olla miehisen testosteroniuhon huipentuma.   Elokuva on hämmentävä esimerkki siitä, kuinka normaalisti homofobisen alfauroskulttuurin on pakko hyväksyä että kyseessä on yksi kaikkien aikojen munakkaimmista väkivaltaeepoksista. Vähän samaan tapaan kuin Freddie Mercury on esittänyt yhdet rockhistorian ikonisimmista ja äijimmistä musiikkikappaleista.   Leffan vallankumouksellisuuden voisi ymmärtää vertaamalla siihen, että Arnold Schwarzenegger olisi esittänyt avoimesti homoa hahmoa missä tahansa 80/90-luvun toimintaklassikossaan.   Niin, juonellisella puolella plussaa tulee siitä oivalluksesta, että koko leffa mahtipontisuuksineen on itseasiassa spartalaisten sotapropagandaa ja siinä mielessä täysin epäluotettava kuvaus leffan maailman todellisista tapahtumista.

[quote="Rasimus" post=51098]Eikä sovi unohtaa ilmeisen tietoista ja korostettua homoeroottista vivahdetta leffassa, jonka noin muuten pitäisi olla miehisen testosteroniuhon huipentuma.[/quote] Niinhän se menee, että kun raavaat ukkometsot viettävät keskenään aikaa riittävän miehekkäissä tunnelmissa, mukaan tulee väistämättä homoeroottinen lataus. Varmaan siksi monissa toimintaleffoissa äijäporukan mukana roikkuu turha naishenkilö, jotta meininki ei menisi täysin homoiluksi. Kolmesatasessa soturijoukko koostui tosin pelkästään puolialastomista miehistä, mikä saattoi hämmentää seksuaalisuudestaan epävarmoja mieskatsojia.

Hankin vähän aikaa sitten Netflixin, ja eräs sen eduista on, että pääsin vihdoin katsomaan Green Inferno -leffan. Kyseessä on Eli Rothin kunnianosoitus kannibaalieksploitaatioleffoille, ja vaikka kyseessä on pari vuotta sitten tehty leffa, se ei ole tietääkseni ilmestynyt suomeksi DVD:llä.   Leffassa idealistiset opiskelijat joutuvat juuri niiden alkuasukkaiden uhreiksi, joita he yrittävät suojella, ja ainakaan liiasta poliittisesta korrektisuudesta ei leffaa voi syyttää. Leffan arvomaailma olikin pirteä tuulahdus ajattelusta, jota liika korrektisuus ei kahlitse.

[b]Starry Eyes[/b]   Mukavan hidastempoinen kauhuelokuva, jossa nuori näyttelijätär haaveilee tähtiroolista ja Hollywood-menestyksestä. Onni potkaisee, kun hämärältä vaikuttava tuotantoyhtiö lupaa hänelle ison roolin isosta elokuvasta. Salaseuraa muistuttava yhtiö ja sen omituinen pomo vaativat näyttelijältään paljon, mutta unelmien eteen on tehtävä uhrauksia. Suorituspaineet ja armoton leffabisnes eivät tee neuroottiselle naiselle hyvää, minkä seurauksena hänen mielensä järkkyy vakavin seurauksin. Alex Essoe tekee pääosassa mahtavaa työtä ja antaa leffalle itsestään vähintään yhtä paljon kuin hänen hahmonsakin joutuu antamaan. Lopun verikekkerit menevät ehkä vähän yli, mutta muuten kyseessä on oikein hyvä kauhuilu.   [b]German Angst[/b]   Kolmesta tarinasta muodostuva kauhukokoelma, jossa kolme saksalaista ohjaajaa esittelee häiriintyneitä visioitaan. Joukkorahoituksella toteutettu leffa on yleisilmeeltään hieman halpa ja kömpelö, mutta provosoivaa ja epäkorrektia kuvastoa kuitenkin riittää. Ekassa tarinassa nuori tyttö kostaa isälleen kokemansa vääryydet kovimman kautta, toisessa kaksi rakastavaista joutuu vastakkain junttirasistien kanssa ja kolmannessa mies pääsee tutustumaan seksuaalisuutensa pimeään puoleen. Tämä viimeinen episodi on selvästi kolmikon paras niin idealtaan kuin toteutukseltaankin ja sen olisi voinut venyttää vaikka kokonaiseksi leffaksi. Tarinoita ei yhdistä mikään selkeä teema, mutta kiitettävän inhottavaa gorea löytyy kyllä jokaisesta.   [b]Class of Nuke 'Em High[/b]   Tämä lienee törkyiseen roskaan erikoistuneen Troma-yhtiön tunnetuimpia teoksia, mutta itse katsoin leffan ekan kerran vasta äsken. Meininki on kyllä tullut minulle tutuksi jo aiemmin vaikkapa toisen klassikon, Toxic Avengerin muodossa, joten tiesin mitä odottaa. Tälläkin kertaa ydinvoiman huonot puolet käyvät ikävästi toteen, kun radioaktiivista myrkkyä pääsee sekoittumaan koulun juomaveteen sekä ruohoon, jota oppilaat sen käytävillä polttelevat. Jo valmiiksi sekopäinen nuoriso flippaa entistä enemmän ja pian kaikki onkin pelkkää limaista ja veristä kaaosta, josta ei puutu tissejä tai mutantteja. Taattua paskaa aitoon Troma-tyyliin siis, joskaan Toxic Avengerin tasolle tämä ei yllä.

[b]Kelly Makin Mickey Blue Eyes 1999[/b]. Hupaisa mafiakomedia. Hugh Grantin mafiosoaksentille ei voinut olla nauramatta.   [b]Christopher Smith Black death 2010.[/b] Musta surma saapuu Englantiin. Juonenkäänteet ja henkilökehitys eivät ole kaikkein odotetuimpia, vähän kuin esimakua Valtaistuinpeliin, Sean Beanin ja Carice van Houtenin rooleissakin on paljon samaa.   [b]David Fincher The girl with the dragon tattoo 2011.[/b] Ei mitään muuta vikaa kuin että ruotsalaiset olivat juuri tehneet ihan yhtä hyvän, mutta keskiverto amerikkalainen ei voi katsoa vieraskielistä elokuvaa. Ja "Miehet, jotka vihaavat naisia" on osuvampi nimi. Daniel Craig on ilman muuta parempi Blomkvist kuin Bond; ei muuta vikaa kuin että ei puhu ruotsia.   [b]Mark Atkins Dragonquest 2009.[/b] Kliseisistä kliseisin "paha nousee idästä ja haluton sankari saa pelastustehtävän" -tekele, mutta sentään helppoa katsottavaa.   [b]Oliver Stone Talk radio 1988.[/b] Olen nähnyt tämän tuoreeltaan, mutten muistanut juuri muuta kuin odotettavan lopun. Yhä kiinnostava, vaikka tai ennemmin koska en ymmärrä moisen radio-ohjelman hauskuutta tai vetävyyttä. Perustuu tositapaukseen.

[b]Dome Karukoski Tom of Finland 2017[/b]. Mielenkiintoinen ja ajankohtainenkin aihe, uskottavat näyttelijät ja ilmeisesti melko lähellä totuutta. Eli kokonaisuudessaan hyvä, mikä on tavattoman harvinaista kotimaisten elokuvien kohdalla.   [b]Alan Taylor Terminator Genisys 2015[/b]. En edes yritä pitää lukua kaikista aikamatkailun kiemuroista. Arskan varassa tämä viihdyttää niin kauan kuin kestää. Huomaan tässä samalla, että minulta on jäänyt sellainen kuin Salvation väliin, täytynee sekin joskus tsekata.

[b]Troma's War[/b]   Nyt ei oikein lähtenyt. Troma-yhtiön leffat vaihtelevat viihdyttävästä huonoudesta oikeasti rasittavaan huonouteen ja tämä sijoittuu valitettavasti jälkimmäiseen kategoriaan. Ilmeisesti yhtiön massiivisin ja kallein tuotanto kieltämättä tuntuu aavistuksen isommalta ja ammattimaisemmalta kuin useimmat serkkunsa, mutta samalla se on myös tylsin ja laimein leffa, minkä olen Tromalta nähnyt. Hienoja räjähdyksiä ja suurehkoja joukkokohtauksia nähdään useita, mutta mitään kovin likaista tai järkyttävää ei niinkään. Melkein tapahtuva raiskaus taisi olla rajuinta, mitä tämä paskapökäle tarjoaa.   [b]Poultrygeist: Night of the Chicken Dead[/b]   Troman uudempaa tuotantoa edustava kuolleiden kanojen ylösnousemus sen sijaan pärisytti aivojani kiitosten arvoisesti. Intiaanien hautausmaalle perustettu pikaruokala kohtaa vaikeuksia niin vegaanimielenosoittajien kuin mutanttikanojen taholta ja tuloksena on överiannos heiluvia tissejä, ärsyttäviä musikaalikohtauksia ja kaikkialle roiskuvaa verta ja paskaa. Komeita käytännön tehosteita esitellään paljon ja niissä Troma onkin aina loistanut. Digitaaliset efektit ovat tietenkin pelkkää nössöilyä, kuten hyvin tiedetään. En voi suositella leffaa kenellekään, mutta jos haluat tutustua Tromaan, katso tämä ja eka Toxic Avenger.

Hee... Troma-yhtiö... Mun suosikkini roskaelokuvan saralla heti Asylumin jälkeen. Ikävä kyllä 2000-luvulle tultaessa näyttelijäkaarti on alkanut muistuttaa enemmän pornoteollisuudelta, vaikka mitään sen suuntaistakaan (suhteellinen käsite) ei elokuvissa vielä ole. Kunhan vain silikonitissi ja silikonihuuli ja blonditukka -estetiikalla alkanut olla ihan liikaa yhteistä. Ainakin [url=http://www.imdb.com/title/tt0212879/?ref_=nv_sr_2]tuoreimman Toxic Avengerin[/url] perusteella.   Ainakin Poultrygeist on tosiaan Troman parhaimpia elokuvia, ellei peräti paras.   Suosittelen muuten Astoa kaivamaan esiin Class of Nuke'em Highin uusintaversion ensimmäisen osan [url=http://www.imdb.com/title/tt2279922/?ref_=nv_sr_1]Return to Nuke'em High[/url] jonka toinen osa ilmestyy kun ilmestyy. Tuotantoarvot ovat korkeammat ja joissain asioissa on parannettu kasariklassikkoon verrattuna.     [quote="Maahinen"]Huomaan tässä samalla, että minulta on jäänyt sellainen kuin Salvation väliin, täytynee sekin joskus tsekata.[/quote]   En suosittele. Pahiten välityön oloinen koko leffasarjasta ja Christian Balesta näkee, että tämä on niin kyrpiintynyt rooliinsa että suorastaan sabotoi sitä joko tietoisesti tai alitajuisesti. Joskus olin pitävinäni sen varsinaisen päähenkilön Sam Worthingtonin esittämän Marcuksen hahmon takia, mutta toisella katsomiskerralla muutin mieleni. Aikamatkustuskuviot rikkovat logiikan sääntöjä koko sarjassa ekan osan jälkeen, joten kaikesta jo tapahtuneesta tietävä Skynet ei ihan niin paljon häiritse.   ...   Ja omina katsomisina tuli vuokrattua ihan ok:n [b]Jack Reacherin[/b] jatko-osa [b]Paluu Päämajaan[/b]. Josta en sitten juurikaan pitänyt. Rutiininomainen toimintajännäri, mutta ei mitään muuta muistettavaa. Yliampuva koiran puolesta koston kuvio ja aivan mahtavat perus- gun-fusta ja kung-fusta poikkeavat toimintakohtaukset tekevät [b]John Wick[/b]istä (jonka muuten katsoin jatko-osan kunniaksi uudestaan) klassikon, mutta Reacher tuntui niin perustusinakioskikirjallisuudelta että...

[quote="Rasimus" post=51640]Suosittelen muuten Astoa kaivamaan esiin Class of Nuke'em Highin uusintaversion ensimmäisen osan [url=http://www.imdb.com/title/tt2279922/?ref_=nv_sr_1]Return to Nuke'em High[/url] jonka toinen osa ilmestyy kun ilmestyy. Tuotantoarvot ovat korkeammat ja joissain asioissa on parannettu kasariklassikkoon verrattuna.[/quote] Tuo löytyy samasta dvd-boksista, mistä olen nuo muutkin leffat katsonut. Pistän pyörimään, kun saavutan taas sopivan typerän mielentilan.   Troma on muuten laittanut suunnilleen koko tuotantonsa Youtubeen, joten törkyyn pääsee halutessaan helposti käsiksi. Eri asia on, kannattaako moiseen paskasuohon itseään upottaa.

Juu, tuubin kautta olen itsekin suurimman osan Troma-tavarasta katsonut. Unohdin ihan suositella [url=http://www.imdb.com/title/tt0117609/?ref_=nv_sr_1]Sgt Kabukiman NYPD[/url] -leffaa! Troman sisäsiistein elokuva. Olisi itseasiassa ihan mainio koko perheen elokuva, jos ei olisi paria hassua kohtausta jotka vievät leffan tarpeettomasti pois nuoremman katsojakunnan osastolta.   ...   Sain vihdoin ja viimein katsottua uuden [b]Ghostbusters[/b]in. Leffa ei tietenkään ole oikeata haamujengiä nähnytkään, alapäähuumori oli helvetin rasittavaa, ja leffan alku niin kankea että alkoi miettiä kaiken leffan niskaan sataneen paskan olleen ennenaikaista mutta ansaittua. Mutta kun tapahtumat pääsivät pikku hiljaa käyntiin, raina alkoi parantua ja jouduin toteamaan alkaneeni viihtyä. Mikään umpisurkea tekele ei siis ole, mutta ilman alkuperäisteoksen painolastiakin se on sellaista "ihan kiva mutta ennenkin nähty"- osastoa. Alkuperäisnäyttelijöiden cameot olivat kiva idea, mutta jäin kaipaamaan Rick Moranista (joka olisi voinut suostua edes tämän kerran palaamaan valkokankaalle) ja Harold Ramista (jonka poisjäänti on ymmärrettävää 2014 johtuneen poismenon johdosta, mutta esiintyminen olisi silti niiiiin sopinut leffan teemaan).

[b]Logan[/b]. Se oli aika paljon sitä mitä odotinkin. Alkupuolisko oli inhorealismia, mutta lopussa meni vähän yli enemmän sellaiseen tuttuun ja totuttuun X-Men tyyliin, kun Logan ja sarjamurhaaja-tenavat riehuivat metikössä. Elokuvassa oli ihan oivaltavia kohtauksia, mutta aika kliseinen ja ennalta-arvattava juoni sekä vähän liikaa pesäeroa muihin XMen-elokuviin. Elokuvassa oli outo ja hieman epäsopiva sekoitus vakavia aiheita ja se kuinka epätasapainoisen vakavasti niihin suhtauduttiin. Sellainen sekameteli soppa, joka kerran katsottuna menee, mutta ei voi kyllä varsinaisesti kenellekään oikein suositella ellei sitten joillekin kiven koville fanipojille.

[quote="Astorethein" post=51653]Tuo löytyy samasta dvd-boksista, mistä olen nuo muutkin leffat katsonut. Pistän pyörimään, kun saavutan taas sopivan typerän mielentilan.[/quote] No, sopiva mielentila ilmaantuikin jo tänään ja katsoin leffan (Return to Nuke 'Em High Volume 1) pois alta. Ei ollut läheskään yhtä "hyvä" kuin ykkösosa, mutta kyllähän tuokin parit naurut sai aikaan. Järkeä tai ymmärrettävää rakennetta tässä ei ollut sitäkään vähää, mitä yleensä, mikä teki katsomisesta aika vittumaista. Oikeastaan leffa oli pelkkää köpöistä pehmopornoa muutamalla limaisella erikoisefektillä maustettuna. Huonoa paskaa.

Tom of Finland -elokuvan kävin tänän katsomassa, ajankulukorvikkeena, sillä en saanut odottamaani työmateriaalia. Ihmisoikeuksien puolesta pisti vihaksi leffaa katsoessani, ja muistin, miten lyhyt aika todellisuudessa on siitä, kun homoseksuaalinen toiminta oli Suomessa rikos.Tuottoisa taiteilija Touko Laaksonen oli, mutta ei kovin monipuolinen, sillä aihepiiri pysyi samana, eikä hahmojen olemus vaihdellut. Mutta tekikö hän lainkaan muunlaisia töitä kuin piirroksia, joista hänet erehtymättä tunnistaa - ja jos teki, niin millaisia ne ovat? Onko niitä säilynyt? Olisi ollut myös kiva tietää, paljonko hän yleensä kulutti aikaa yksittäiseen työhön . Näytti siltä, että kuvat valmistuivat aika nopeasti - ja ehkä taitava ja kokenut piirtäjä saakin tutusta aiheesta valmista nopeasti... Elokuva olisi voinut ehkä vielä laajemmin kuvata taiteilijan ihmissuhteita. Mutta kahteen tuntiin mahtuu rajatusti aineistoa, ja kiintoisasta aiheesta riittäisi useaankin elokuvaan, eri lähestymistavoin esimerkiksi.

Katsoin Disneyn [b]Vaiana[/b]-animaation (Moana), luonnollisesti englanninkielisenä suomeksi tekstitettynä. Tykkäsin todella paljon, tämä saattaa jäädä parhaaksi näkemäkseni elokuvaksi vuonna 2017. Tunteisiin vahvasti vetoavia kohtauksia löytyi. Ei Vaiana [i]Frozenille[/i] pärjännyt, mutta minusta parempi kuin [i]Kaksin karkuteillä[/i] (Tangled). Jos siis haluaa vertailla Disneyn kahteen edelliseen "prinsessamusikaaliin".   Vaianan musiikki oli hyvää ja päähenkilön ääninäyttelijä osasi laulaa. Tyynimeri oli kiehtova tapahtumapaikka. Tarinan loppuratkaisuun oli mielestäni otettu vaikutteita Hayao Miyazakin tuotannosta. Disneyn [i]Zootropolis[/i] oli minusta erittäin hyvä, mutta olisin silti antanut parhaan piirroselokuvan Oscarin Vaianalle. [i]How Far I'll Go[/i] sai parhaan kappaleen ehdokkuuden, muttei voittanut.   https://www.youtube.com/watch?v=cPAbx5kgCJo

[color=black][b]Kong: Skull Island[/b][/color]   - Aivot narikkaan toimintaa, ihan ok, mutta 3D:nä meni efektit hukkaan. En ole ollut suuri Kong fani, edellinen Kong elokuva minkä olen katsonut kokonaan taitaa olla se aito ja alkuperäinen mv versio. Läksin lähinnä katsomaan Loki -ikävässäni Tom Hiddlestonia. :lol: Ihan kelpo pätkä kuitenkin. [color=black][b] Logan[/b][/color]   - Synkempää ja syvällisempää X-Meniä. Ihan nopeasti ei tätä tule katsottua uudestaan, sillä[spoiler]en halua aivan heti katsoa uudestaan Charles Xavierin enkä varsinkaan Wolverinen hautajaisia [/spoiler] - En tosin jäänyt ihmettelemään, josko lopputekstien jälkeen tapahtuisi vielä jotakin; olin mennyt aamuvuoroon ja tehnyt pidennetyn päivän, josta suoraan leffateatteriin. Näytös loppui puoli kymmeneltä ja halusin vain hiippailla kotiin lepäämään. Hiukan haikeissa tunnelmissa tallasin pimeillä kaduilla; Logan on jälleen yhden aikakauden loppu.

[quote="HourglassEyes" post=51772] Läksin lähinnä katsomaan Loki -ikävässäni Tom Hiddlestonia.[/quote] Tietojeni mukaan Loki ei esiinny kyseisessä elokuvassa. Toisaalta en ole sitä vielä nähnyt.

[b]*tirsk*[/b]   Spoilerina voin kertoa, että Lokia ei todellakaan näkynyt.   ...mutta se olisi ainakin ollut värikäs lisä juoneen! :grin: [i]*Hiddleston heittää kiväärinsä palmun juureen ja kaivaa esiin repustaan Lokin viitan. Juoni tiivistyy ja Kong näyttää jokseenkin epäilevältä muun ryhmän alkaessa kaivaa esiin aivan uutta käsikirjoitusta...[/i]

[b]Doctor Strange[/b] oli muuten niin rutiininomainen Marvel-leffa, että en muista siitä enää näin viikkoa myöhemmin juuri mitään. Ei se huono kuitenkaan ollut, kuten Marvel-leffat yleensäkään eivät ole. Mutta alkaa pahasti kyllästyttää nämä supersarjisfilmatisoinnit.   Niin, ja [b]Logan[/b]ia kehuinkin jo leffan omassa ketjussa.

[b]Kubo ja samuraiseikkailu[/b] oli älyttömän upea, jännittävä, hauska ja koskettava animaatio. En oikein osannut etukäteen odottaa siltä mitään. Tiesin vain että sama studio on vastuussa mahtavasta [i]Coralinesta[/i]. Mutta [i]Kubo[/i] vei kyllä heti mennessään. Animointi oli, kulunutta fraasia käyttääkseni, henkeäsalpaavaa (miltei koko ajan arvoin päässäni "onks tää nyt stop-motionia vai ei? TOI nyt ei ainakaan voi olla!" Mutta kyllä se vaan oli). Ääninäyttelijät olivat myös oikein hyviä. Ikinä en ole Matthew McConaugheystä pahemmin perustanut, mutta tässä hän oli loistava. Bonuspisteet myös lopputekstien hienosta [i]While my guitar gently weeps[/i] -versiosta. Perään piti tietty vielä katsoa pakollinen making of -lyhäri, josta selvisi työn haastavuus ja tuotantotiimin asialleen omistautumisen laajuus. Tämä meni hankintalistalleni. Laikasta on hyvää vauhtia tulossa lempianimaatiostudioni.   Ekan kerran törmäsin Mamoru Hosodan [b]Poika ja peto[/b] -leffaan viime vuonna, kun Hesarissa oli siitä ylistävä viiden tähden arvio. Ehkä sen takia odotukseni olivat liian kovat. Olihan se ihan hyvä elokuva, mutta tykkäsin [i]Kubosta[/i] enemmän. Leffan maailma oli mielenkiintoinen, mutta siihen ei juuri syvennytty. Taustat olivat tosi hienosti animoituja, paikoin ne näyttivät miltei oikeilta ja siksi perinteisen näköiset hahmot tuntuivat vähän kököiltä niiden hienoutta vasten. Pääpari oli ärsyttävähkö, heidän jatkuva tappelunsa ja huutamisensa kävi rasittavaksi. En juuri välittänyt kummastakaan ja siksi tarinakin tuntui laimeanpuoleiselta. Pitäisi kai lukea joitain arvosteluja, että selviäisi miksi tämä on niin loistava leffa.