Jari Koponen kokoaa Suomessa ilmestyneen scifin bibliografiaa - apua tarvitaan!

Hei kaikki!   Pitkän linjan scifiharrastaja ja -tutkija Jari Koponen julkaisee ensi vuonna suomalaisen tieteiskirjallisuuden bibliografian. Mukana on myös suomeksi ja ruotsiksi käännetty ulkomainen scifi ja aihetta käsittelevä kirjallisuus.   Työ on jo loppusuoralla, mutta paljon materiaalia on yhä tietymättömillä. Ohessa on Jarin laatima viesti, jolla hän pyytää apua bibliografian täydentämiseen. Etenkin muualla kuin Helsingin Sanomissa ilmestyneet scifiromaanien arvostelut ovat iso puute bibliografiassa. Jos olet itse kirjoittanut arvosteluja tai artikkeleita scifistä, nyt voi koota biblion omasta tuotannostasi ja lähettää sen Jarille.   Luultavasti bibliosta puuttuu myös mainstream-kirjailijoiden satunnaisia scifinovelleja, sellaisia kannattaa tarkistella.   Jos olet törmännyt materiaaliin, jonka arvelet puuttuvat Koposen bibliografiakäsikirjoituksesta, ota yhteyttä suoraan Jariin lopussa olevan sähköpostiosoitteen avulla. Kannattaa tosin lukea Jarin viesti huolella: siinä luetellaan kohtalaisen tarkkaan, mitä hän on jo tutkinut ja millaiset teokset biblioon pääsevät. Esimerkiksi fantasia ei ole mukana, eivätkä mitkään nettijulkaisut Usvaa lukuunottamatta.   T. Vesa S.   Jari Koponen kirjoittaa näin:   Allekirjoittaneella on tekeillä Suomalaisen utopia- ja sf-kirjallisuuden bibliografia 1803-2013 -niminen teos, joka ilmestyy ensi vuonna. Vaikka teos jo nykyisellään tulee olemaan yli 400-sivuinen, on asiaan liittyvää materiaalia vielä paljon piilossa. Kutsunkin kiinnostuneita mukaan lähettämään materiaalia. Esimerkiksi lehtikritiikkejä kirjoittaneet voisivat lähettää tiedot omista arvosteluistaan. Samoin jos sinusta tuntuu, että jokin tuntemasi nimike ei ole yleisesti tunnettu, niin siitäkin kannattaa lähettää tieto. Alla on kuvattu lähemmin teoksen sisältöä ja käytettäviä kriteereitä ja keskeisiä täydennystä kaipaavia alueita. Kaikkien avustaneiden nimet mainitaan kirjassa, ja lisäksi heidän kesken arvotaan muutama kappale bibliografioita.   [b]Bibliografia sisältää mm. seuraavia osioita.[/b] 1. Kotimainen fiktio, suomalaisten kirjoittajien suomeksi tai ruotsiksi kotimaassa julkaisemat, sekä millä tahansa kielellä ja missä tahansa julkaistut. Kirjat ja lehdet. 2. Käännetty ulkomainen fiktio, Suomessa suomeksi tai ruotsiksi julkaistut. Kirjat ja lehdet. 3. Kotimaiset faktakirjat, artikkelit ja kirja-arvostelut, suomalaisten kirjoittajien suomeksi tai ruotsiksi kotimaassa julkaisemat, sekä millä tahansa kielellä ja missä tahansa julkaistut. Kirjat ja lehdet. 4. Ulkomaiset käännetyt faktakirjat, artikkelit ja kirja-arvostelut, suomeksi tai ruotsiksi Suomessa julkaistut. Kirjat ja lehdet.   [b]Nimikkeisiin liittyvät rajoitukset[/b] – Vain painettu materiaali. Poikkeuksena nettilehti Usva sen merkittävyyden vuoksi. – Vain utopia- ja tieteiskirjallisuuteen liittyvä materiaali, pätee niin fiktio- kuin faktamateriaaliin. Fantasia, kauhu ja yliluonnollista käyttävä materiaali ovat poissuljettuja. Samoin on jätetty pois pienten lasten kirjat, sarjakuvakirjat ja kuvakirjat, raapaleet sekä yksittäiset runot. – Maagisen realismin, surrealismin, absurdismin, uuskumman, spefin, allegoriorioiden ja muun vastaavan materiaalin mukaanotto edellyttää selkeiden tieteiskirjallisuuden elementtien mukanaoloa. Sama vaatimus koskee myös esimerkiksi teknotrillereitä, dekkareita, seikkailukirjoja ja muita ”harmaan alueen” teoksia. Kriittisen tarkastelun kohteeksi joutuvat myös vaihtoehtohistoriat, steampunk ja aikamatkustustarinat. Mainitunlaisten teosten mukaanotto perustuu kirjoittajan subjektiiviseen harkintana. – Kirjoitusajankohdalla on merkitystä. Mitä vanhempi tarina sen löysemmät kriteerit. Tiede kehittyy koko ajan ja sen mukana myös se, mitä voidaan laskea tieteis- tai utopiakirjallisuudeksi.   [b]Lähdepohja[/b] – Kirjoista on parhaat tiedot, sillä useita bibliografioita on jo julkaistu. Erilaisissa kokoelmissa, albumeissa, vuosikirjoissa ja vastaavissa saattaa edelleen olla piilossa löytymätöntä materiaalia. Lehtipuolella on hankalampi tilanne jo pelkästään lehtien valtavan lukumäärän vuoksi. – Lehdistä on systemaattisesti käyty läpi kaikki vuosikerrat ensinnäkin alan lehdistä: Aikakone, Aikamme Tieteislukemisto, Enhörningen, Finnzine, Ikaros, Isaac Asimov science fiction valikoima, Kosmoskynä, Perry Rhodan, Portti, Spin, Tähtivaeltaja, Usva. Näiden lisäksi on läpikäyty noin 240 aikakausilehden kaikki vuosikerrat aikavälillä 1800-luvulta 1970-luvun loppuun ynnä epälukuinen määrä sanomalehtivuosikertojen satunnaisselailuja.   [b]Täydennyksiä[/b] – Ehdotuksia bibliografian täydennykseksi otetaan mielihyvin vastaan. Huomioi yllä olevat kriteerit ja lähdepohja. Suurin puute on lehdissä julkaistuista artikkeleista ja kirja-arvosteluista. Vain Helsingin Sanomissa julkaistut jutut ovat kohtalaisen hyvin tiedossa. Opinnäytetyöt ovat sellaisia, joista erityisesti kaivattaisiin tietoa. Myös Suomen ulkopuolella julkaistuista artikkeleista yms. on vähänlaisesti tietoa. – Tarvittavat tiedot ovat: kirjoittajan nimi, otsikko, missä julkaistu sivunumeroineen (sanomalehdistä sivunumerot ei välttämättömiä) sekä artikkeleista ja vastaavista käsitelty aihe ellei se selviä otsakkeesta. Fiktiosta samat kuin edellä ja tiivis luonnehdinta sisällöstä, jolla perustellaan teoksen kuuluminen bibliografian piiriin.   [b]Anonyymijulkaisut[/b] – Muun muassa sellaisissa lehdissä kuin Seikkailukertomuksia, Yllätyslukemisto, Jännityskertomuksia, Lukemista kaikille ja Apu julkaistiin 1940-1950 –luvuilla runsaasti selvästi angloamerikkalaista materiaalia ilman tekijän nimeä. Löytyykö halukkaita ja heillä keinoja näiden nimikkeiden tunnistamisen yrittämiseen? Jos, niin ottakaa yhteyttä. Anonyymilistauksen saa tarvittaessa alla olevasta osoitteesta.   [b]Yhteystiedot[/b] Tiedot ja muut asiaan liittyvät yhteydenotot voi lähettää sähköpostitse osoitteella: jarkop3 at saunalahti.fi

Itselle tuli heti mieleen Legolas, kun on sitä itse ollut mukana tekemässä... Pitäisiköhän kahlata itseltä löytyvät numerot läpi. Vaikka Legolas fantasialehti olikin (onkin? en ole selvillä nykytilanteesta), niin ensimmäisenä mieleeni tulee Robin Hobbin Megan Lindholmin nimellä julkaistu Keijujen äiti, jossa muistaakseni oli varsin scifistinen selitys. Missähän mun Legot on?

Hyvä havainto! Koponen ei ole välttämättä katsonut Legolasia läpi, jos on olettanut että siinä on vain fantasiaa. Scifilehdet hän on tsekannut.