Risingshadow
Spekulatiivista fiktiota
  • Koti
    • Etusivu
    • Artikkelit
    • Tietoa meistä
    • Ota yhteyttä
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytännöt
    • Sivuston ylläpitäjät
    • Uutiskirje
    • English (EN)
  • Kirjat
    • Uutuuksia
    • Tulevat julkaisut
    • Vuoden kirjahitit
    • Hyllyissä tapahtuu
    • Uudet lisäykset
    • Kirjalistaushaku
    • Arviot ja kommentit
    • Tyylilajit
    • * Lisää kirja
  • Yhteisö
    • Keskustelut
    • - Uusimmat viestit
    • - Uusimmat aiheet
    • - Kuumimmat aiheet
    • - Suosituimmat aiheet
    • - Haku
    • HAASTEET
    • - Lukuhaasteet
    • - Kirjavisa
  • Etusivu
  • Kirjat
  • Hanna Morre
  • Lakerta
  • Maankutsuja

Maankutsuja

Lakerta #1 / 2
Hanna Morre
Maankutsuja (Lakerta #1) - Hanna Morre
★ 6.26 / 4
112345617181910

Nidottu.

"Lakertat, nuo jumalten verta kantavat ihmeelliset pyhimykset, jotka kykenevät nostamaan elementtinsä voimaa jumalansa ohitse. Eihän heitä ole ollut satoihin vuosiin! Epäluuloisimmat uskovat, ettei heitä ole ollut ylipäätään.”

Cadenin kaupungin köyhistä Kortteleista kotoisin oleva Trina työskentelee kirjapuodissa ja auttaa naapureitaan maan jumalatar Naolalta saamillaan voimilla. Lugaid Braonin, Tareenan lääninruhtinaan perillinen, on luovuttanut kauan sitten kadonneen veljensä etsintöjen suhteen ja palannut Cadeniin aviotuakseen lady Maryann Do'chartan kanssa. Reilten ruhtinattaren kaartinpäällikkö Ian haluaisi unohtaa menneisyytensä kokonaan. Hänen tehtävänsä on keskittyä kaartin uuden jäsenen kouluttamiseen, sillä taisteluareena Obaírista selvinneet taistelijat ovat aina riski.

Kun Trina ja Lugaid rakastuvat, alkaa maa liikehtiä levottomasti ja suloinen rakkaus muuttuu veren ja epätoivon temppeliksi. Neljän elementin hallitsema ja papittarien sanelema maailma on murroksessa, kun Trinan, Lugaidin ja Ianin tarinat kietoutuvat toisiinsa. Ovatko muinaiset lakertat palaamassa? Mitä juonitaan kulissien takana? Voiko rakkaus kantaa kaikkien vastoinkäymisten yli?

"Tämä on polku, joka sinun tulee kulkea. Tarvitsen sitä Trinaa, joka sinusta kasvaa."

Hanna Morren Maankutsuja on aikuisille suunnatun romantasiasarjan avausosa. Maan, veden, tulen ja ilman voimiin kietoutuva tarina kertoo Manalassan kiehtovan mytologian — kiihkeää romantiikkaa, julmaa juonittelua ja rohkeaa kapinaa unohtamatta.

Hanna Morre on eteläsavolaistunut kirjailija ja kustannustoimittaja, joka asuu Suomen kauneimmassa kunnassa; Kangasniemellä. Morre on kirjoittanut tietokirjan, kaksi romaania ja useita novelleja. Keskeisiä teemoja hänen teoksissaan ovat metsät, valta- ja perhesuhteet ja synkät pohjavireet. Hänen omimpia genrejään ovat fantasia, kauhu, historia, romantiikka ja erotiikka.

Adlibris: tarkista saatavuus

FantasiaRomantiikkaRomantasiaKotimainen
Julkaistu: maaliskuu 1, 2026 (Osuuskumma)
Kirja-arviot ja kommentit (2)

Kirjan tilaus
Adlibris
BookOutlet
BookBeat
FinlandiaKirja
Nextory
Storytel

Arvosanani kirjalle
☆☆☆☆☆☆☆☆☆☆
Omassa pääkirjahyllyssäni

Käyttäjät lukeneet myös

Siivenisku (Empyreum #1)
★ 9.04 / 105
Alchemised: Piinattu
★ 9.00 / 10
Elohopea (Haltioita ja alkemiaa #1)
★ 8.66 / 47
Varpusten kilpi (Varpusten kilpi #1)
★ 8.62 / 26
Hopeaviitta (Hopeaviitta #1)
★ 8.50 / 16
Verestä ja tuhkasta (Veri ja tuhka #1)
★ 8.20 / 60
Maan ja veren huone (Crescent City -sarja #1)
★ 8.04 / 52

Aiheeseen liittyviä keskusteluja
Kirjoita vieraana tai kirjaudu sisään.
Onko sinulla kysymyksiä kirjasta tai haluatko jakaa mielipiteesi? Liity keskusteluun!

Hanna Morre

Hanna Morre (s. 1981) oikealta nimeltään Hanna Matilainen asuu Suomen kauneimmassa kunnassa eikä malta pysyä poissa kirja-alalta. Hän samoilee metsissä koiriensa kanssa, kutoo islantilaisia villapaitoja ja on rakastunut Alfa Romeoihin.

Lakerta

Lakerta sisältää tällä hetkellä 1 kirjan ja sarja laajenee lisää 1 uuden kirjan julkaisemisen myötä.

Maankutsuja (Lakerta #1)
★ 6.26 / 4
Merenlaulaja (Lakerta #2)
⧗ 8.00 / 1

Kirja-arviot ja kommentit

16.07.2026
haikailua avatar
haikailua
Kirjoja 54, Arviot 33, Viestit 1
★☆☆☆☆☆☆☆☆☆ 1 / 10

DNF eli suomeksi jätin kesken. Kirjaa on muualla hehkutettu kunnolliseksi, aikuisen syväksi, eeppisellä huolella rakennetuksi romantasiaksi. Minulle se sen sijaan tarjoili jo ensimmäisen 50 sivun sisällä kaikki mulle ikävimmät suomalaisen (ja vanhemman kansainvälisen) fantasian kliseet niiden kaikkein kliseisimmissä muodoissa lapsellisista runoista järjettömään karttaan, naisten välisestä naisvihasta ja seksityön stigmatisoinnista suomifantasiassa yllättävän usein esiintyvään kusi-uloste-sisältöön ja oudon tuomitsevaan AIDS-kriisikoodattuun kuvaukseen homomiehistä, jotta päähenkilö vaikuttaisi armeliaalta heidän huumepiippu-ripulikämpässään käydessään.

Lue lisää ...

Mua harmittaa niin paljon. Mua ihan oikeesti harmittaa. Pääsin sivulle 50 ja mä vaan mietin, että onko oikeesti normaalia joutu ajattelemaan isolla hehkutuksella julkaistuista kirjoista jatkuvasti niin, että "ehkä jos mä siedän vielä sivun, tää voi joskus olla hauskaa ja hyvää luettavaa". 

Toistan paljon samaa, mitä sanoin Etelän pojan arvostelussani:

Kun teosta markkinoidaan ensimmäisenä uranuurtajana sarallaan, ja sen kirjailijaa poikkeuksellisen taitavana romanttisena spefistinä, lukijana odottaa väkisinkin jotain. Jotain uutta, jotain erilaista, jotain oikeasti romantasiaa ja perinteistä fantasiaa taidokkaasti uudistavaa. Tai edes niillä hurmaavasti leikittelevää. Ehkä se on epäreilu odotus. Tai ehkä Osuuskumman pitäisi harkita, voiko ihan jokaista julkaistua fantasiaromaania aina hehkuttaa nimenomaan sillä, että vihdoin juuri tämä teos uudistaa fantasian täysin. Sitä Morre ei ainakaan tällä kertaa tehnyt.

Proosa melko kömpelöä ollakseen kustannustoimittajan palveluita myyneen ihmisen kynästä. Prologi, joka alkaa sanoin "Vihdoin olen tarpeeksi vanha, jotta voin yrittää temppeliin oppiin ja päästä pois kotoa. Olen kokonaiset kymmenen vuotta!" jatkuu kuvauksella "Takapihalla takorautaportin takana on kasvimaa, jossa muutama papitar on nytkin kitkemässä pyllyt pystyssä."

Tämä voi olla liian iso kissa nostettavaksi pöydälle, mutta minun mielestäni romaaniteos kannattaisi yleensä aloittaa sen parhaalla ja edustavimmalla proosalla sekä kiehtovimmilla hahmo-ominaisuuksilla. Kymmenvuotiaan pyllyjutut eivät sitä ole aikuisten eeppisenä romantasiana markkinoidulle teokselle. Odotin tätä kirjaston jonossa neljättä kuukautta, ja ihan mielelläni. Uskoin hyvää. Petyin pahasti. Lähtee kirjastoon samana päivänä takaisin.

Ja vaikka kirjan ulkoasusta on ollut vastuussa jopa kolme ihmistä kirjailijan lisäksi - taittaja, kartta- ja logokuvittaja ja kansisuunnittelija - tässä on visuaalisesti saavutettu sellainen ihme kuin romantasiakirja, josta ei saa nättiä somekuvaa ottamallakaan. Ilme on kuin vuonna 2008 Gimp 2.0:lla väsättyjen virtuaalieläinhoitoloiden bannerigrafiikoissa. Livenä jotenkin vielä oudomman värinen neonvihreä kuin netissä olleissa kuvissa.

24.04.2026
Q_Black avatar
Q_Black
Kirjoja 293, Arviot 286, Viestit 117
★★★★★★★★★☆ 9 / 10

Minulla oli jostain syystä ennakkoluuloja tätä kirjaa kohtaan, mutta halusin tarttua tähän kuitenkin kun tästä oli jo moni ennättänyt hehkuttamaan. Ja siis MITÄ IHMETTÄ?! Tämä kirja imaisi minut mukaansa heti alkusivuilta saakka. En oikein tiedä miten osaisin pukea kaikki fiilikset sanoiksi, mutta tässä oli minusta todella koukuttavasti eteenpäin soljuva tarina ja tuntui, että jo ensimmäisiltä sivuilta saakka tässä vaan koko ajan tapahtui jotain todella mielenkiintoista. Pidin kirjailijan kirjoitustyylistä, nauroin ja hymyilin sille vuoronperään. Välillä taas minusta tuntui, että teki mieli heittää kirja seinään koska tähän oli luotu myös uskottavan raivostuttava hahmo, jonka kuolemaa toivoin koko kirjan ajan. Tuntui kuin tässä kirjassa olisi ikään kuin kolme eri tarinaa, jotka kaikki kertovat Trinan matkasta ja kasvusta kohti kirjan loppua. Odotin ehkä, että tässä keskitytään enemmän siihen fantasian maailmaan ja sen luomiseen kuin romantiikan elementteihin, mutta yllätyin positiivisesti miten hienosti romantiikkaa oli tässä käytetty. Kuumia kohtauksiakin tästä löytyi ja vaikkei niissä mässäilty liiaksi niin silti ne menivät jotekin käsittämättömän hyvin ihon alle. Ah, tässä vaan oli niin paljon kaikkea meneillään ja tarina vaan piti otteessaan loppuun asti. Ja musta ois saanut ihan käsittämättömän hienon reaktiovideon kirjan lopulla kun muutaman ihmisen välillä alkaa tapahtua asioita, sen enempää paljastamatta. Se oli HERKULLISTA! ENKÄ YHTÄÄN ODOTTANUT SITÄ! Siis tää oli vaan niin hyvä. Viihdyttävä, nopeatempoinen ja sopivasti romantiikkahermoja kutkutteleva. En malta odottaa jatko-osaa! Suosittelen ehdottomasti!

^ Ylös
Seuraa meitä: Uutiskirje | Facebook | X | Mastodon | RSS | English Site
Hostingpalvelun tarjoaa Planeetta Internet Oy
© 1996 - 2026 Risingshadow. Kaikki oikeudet pidätetään.
Sivustomme käyttää evästeitä takaaksemme parhaimman käyttökokemuksen.
Tietosuoja