Musta haltia -trilogia #3 / 3
Näe yhdellä silmäyksellä, mitä Risingshadow-lukijat ajattelevat tästä kirjasta.
Jaa oma kokemuksesi muiden Risingshadow-lukijoiden kanssa.
Mitä Risingshadow'n lukijat ajattelevat tästä kirjasta
Kelpo päätösosa trilogialle.
Sansan kaipaamaa läheisyyttä oli mielestäni toki Mooshien ja Drizzin välisessä ystävyydessä. Itse taas pidin vähiten lohikäärme-osuudesta. Vähän turha (kuulostaa pakolliselta TSR: lohikäärmeeltä) ja liiaksi tuli Hobitti ja Smaug mieleen.
Ärsyttävästi tämäkin kirja spoilaa sivun verran heti karttojen jälkeen ennen Esinäytöstä.
Tervetuloa ihmisten maailmaan! Drizzt Do'Urden, Uumenenalasta paennut drow, alkaa etsiä kotia maanpinnalta. Kuten arvata saattaa, mustien haltioiden maine on kiirinyt Drizztin ja hänen uskollisen pantteri-ystävänsä edellä ja estää heitä sopeutumasta uuteen ympäristöönsä. Pimeään ja lämpimään tottunut haltija joutuu jälleen sopeutumaan tyystin erilaiseen tapaan elää. Samalla hän kohtaa olentoja, joista ei osannut kuvitellakaan, mm. hevosen.
Trilogian päätösosa on niin tulvillaan tapahtumia ja mielenkiintoisia henkilöitä, etten meinannut perässä pysyä. Pidin erityisesti punaisesta lohikäärmeestä kertovasta luvusta. Myös kirjan loppu on mitä lupaavin. Jäin silti kaipaamaan sitä läheisyyden tuntua, joka sarjan edellisissä osissa sai henkilöiden suhteet tuntumaan niin merkityksellisiltä.
