Merlin-salaliitto

Pakko myöntää, että ensimmäisenä tahdon mainita kirjan kannen. Se on kaunis. Vaikka se onkin ehkä joidenkin mielestä liikaa, minut se houkutteli lukemaan kirjan. Vuosia sitten en ottanut tätä lainaan, koska pelkäsin sen piilottelevan jotain vähemmän hienoa. Olin nyt tietysti ottanut selvää kirjasta.

Tämänkaltaista kirjaa en ollut ennen lukenut. Se, että kirjassa on kaksi kertojaa eli kaksi näkökulmaa, oli jotain uutta minulle. Positiivinen yllätys.

Kun kertoja vaihtuu, vaihtuu fontti. Myös välisivun otsikon kuva (joka on Roddylla ja Nickillä erilainen) kasvaa kirjan myötä, minkä seuraaminen on jotain todella hauskaa. Roddyn fontti olisi tosiaan voinut olla hieman suurempaa.

Yksityiskohdissa loistavat etenkin henkilöt. Kaupunkien henkilöhahmot, oudot sukulaiset, eläimet ja monet muut. Se, että mitättömiltä tuntuvat asiat aikaansaavat niin valtavia muutoksia, ei olisi heti arvannutkaan. Yllätys on aina hyvä asia.

Annoin kirjalle kolme tähteä kuitenkin siksi, että pääsin lukemisen turbovaihteelle vasta vähän ennen puoltaväliä kirjassa. Silloin alettiin päästä kunnon vauhtiin, oman lukukokemukseni mukaan. Kannattaa ollakin kärsivällinen, jos kirja alkaa omasta mielestä hieman hitaasti. Henkilöiden tavallisen elämän kulun kertominen vie tietenkin aikaa.

Pidin kirjasta. Lukemisen arvoinen, vaikka minun pitääkin oppia keskittymään tekstiin enemmän.

Kirjan päähenkilöt ovat Arianrhod eli Roddy ja Nichothodes eli Nick. Roddy asuu Onnellisten saarilla, Nick omaa maailmaamme muistuttavassa todellisuudessa. Roddy ja hänen ystävänsä Grundo ovat ainoat todistajat tilanteessa, jossa salaliittolaiset suunnittelevat Onnelan tuhoamista - vaikka heille se on vain vallan halua. Valtakunnan aikuiset velhot on joko huumattu tai he ovat suunnitelmassa mukana, joten nuorten sankareidemme harteille jää heidän maailmansa pelastaminen. Nick puolestaan on aina halunnut magidiksi ja matkustella muissa maailmoissa, mutta kun hänen jälkimmäinen toiveensa toteutuu, hän huomaa, ettei se ehkä olekaan niin helppoa ja hauskaa. Maailmoista toisiin matkustavien säännöt määräävät hänet Roddyn avuksi.

DWJ on kertonut Nickin elämän aiemmista vaiheista jo kirjassa Deep Secret, 1997 (ei suomennettu). Sarjojen suhteen tarkkana lukijana minua harmittaisi, jollen tietäisi Nickin aiemmista vaiheista, vaikka ne eivät tämän kirjan lukua varsinaisesti haittaakaan. (Paitsi että te ette ehkä edes tietäisi, että niistä on kerrottu, jollen minä sitä tässä paljastaisi. Anteeksi.)

Tässäkin kirjassa DWJ käyttää monia eri rinnakkaismaailmoja, mutta järjestelmän toimivuuden tarkempi esittely jätetään vähälle ja mietityttää pysyvätkö uudet lukijat mukana vauhdissa. Vauhtia kirjasta ei todellakaan puutu ja Roddyn ja Nickin kommentointivuorot vaihtuvat tiheään tahtiin. Kertojan vaihdunnan huomaa paitsi otsikoista, myös erilaisesta kirjasintyypistä, mikä on mielestäni mukava ratkaisu, jos vain Roddyn käyttämä fontti olisi helppolukuisempaa. Vauhti toisaalta houkuttaa ahmimaan kirjaa, mutta kuinka paljon siitä silloin jää mieleen ja muistaako kaikkia tapauksia? Itselleni jäi ainakin epäselväksi, miten noin kymmenen vuoden aikaharppaus selitettiin.

Nickin, Roddyn ja Grundon lisäksi DWJ sirottelee mukaan laajan joukon karikatyyrisiä sivuhenkilöitä, joista kiintoisimpia luomuksia ovat Roddyn maailman kaupunkien henkilöitymät ja hirvittävimpiä Roddyn serkuspari - heitä et tahtoisi ikinä tavata. Eivätkä he ole edes kirjan pahiksia.

Tämä ei ole missään nimessä huono kirja, mutta ei DWJ:n parhaita teoksia. Toivoisinkin kustantajan harkitsevan hänen vanhemman tuotantonsa suomentamista (esim. Chrestomanci-sarja) ja uusintapainoksia niistä kolmesta viime vuosituhannella suomennetuista (Kyylän kyydissä, Tuli ja myrkkykatko, Noidan veli). Olisin myös toivonut, että kirja olisi julkaistu suuremmassa koossa, nyt kirja on todella paksu (528 sivua) ja varsinkin Roddyn kirjoittamat kohdat vaativat erityistä keskittymistä, koska teksti on niin pienikokoista. Ei siis suositella pimeässä peiton alla taskulampun kanssa luettavaksi, mutta paremmassa valaistuksessa kyllä. Jonesin keskinkertainenkin kirja on huomattavasti laadukkaampaa kuin moni muu käännetty fantasiakirja.