Ennen aamunkoittoa
Alkuteos ilmestynyt 1985. Suomentanut Tapio Tamminen. Nidottu.
1. painos 1991. Päällys: Kari T. Leppänen.
2. painos 1999. Kansikuva: Marko Tiainen.
Locus-palkinto 1986, World Fantasy -palkintoehdokas 1986.
Kirjasta puuttuvat novellien alkuperäisvuodet. Sisältää 14 novellia (loppuosan kokoelmasta Skeleton Crew):
- Jumalten tekstinkäsittelylaite (Word Processor of the Gods, 1983)
- Mies, joka ei kätellyt (The Man Who Would Not Shake Hands, 1981)
- Rantaelämää (Beachworld, 1985)
- Viikatemiehen kuva (The Reaper's Image, 1969)
- Nona (Nona, 1978)
- Owenille (For Owen, 1985)
- Eloonjäävää tyyppiä (Survivor Type, 1982)
- Otto-sedän kuorma-auto (Uncle Otto's Truck, 1983)
- Aamujakeluita (Maitomies n:o 1) (Morning Deliveries (Milkman 1), 1985)
- Katsastus (Maitomies n:o 2) (Big Wheels: A Tale of the Laundry Game (Milkman 2), 1980)
- Isoäiti (Gramma, 1984)
- Balladi joustavasta luodista (The Ballad of the Flexible Bullet, 1984)
- Ulappa (The Reach, 1985)
Astu sisään Stephen Kingin maailmaan – maailmaan jossa viattominkaan ei ole turvassa, maailmaan jossa arkisinkin paikka saattaa muuttua paholaisen leikkikentäksi, maailmaan joka ei päästä otteestaan ennen aamunkoittoa.
Kauhun mestarin uusi, piinaava kokoelma!
Käyttäjät lukeneet myös
Stephen King
Stephen King (Yhdysvallat, s. 1947) on tuottelias ja suosittu kauhukirjailija. Kingin monissa teoksissa on havaittavissa selvä sanoma: joskus kohteena on perheväkivalta, joskus vanhusten huono kohtelu, joskus yleinen suvaitsemattomuus ja heikompien sortaminen.
Kingin perhe asui eri paikkakunnilla, kunnes he muuttivat pysyvästi Mainen Durhamiin. Koululainen Stephen luki innokkaasti EC Comicsin kauhusarjakuvia ja alkoi kirjoittaa itse tarinoita. Stephen valmistui lukiosta vuonna 1966 ja opiskeli englantia Mainen yliopistossa, mistä valmistui vuonna 1970. Vuonna 1971 hän avioitui Tabitha Sprucen kanssa. King työskenteli englanninopettajana ja hankki lisätuloja kirjoittamalla lehtinovelleja.
Kirja-arviot ja kommentit
Tämän "Skeleton Crew"- kokoelman jälkimmäisen puoliskon anti on laajemmalla rintamalla jonkun verran tasokkaampaa, kuin ensimmäisen puoliskon - laatu on tasaisemmin hajaantunut useisiin lyhyempiin novelleihin, kun taas "Usva" vastaa ensimmäisen osan laadullisesti kantavasta selkärangasta hyvin pitkälti. Castle Rock ja lähiseudut esiintyvät novelleissa usein - seikka joka ei voi olla nostamatta King-fanin kasvoille myhäilyn tapaista, ainakin jos minulta kysytään. Jos yksittäisistä tarinoista pitäisi joitakin nostaa esille, niin mainitsisin kaksi ensimmäistä - "Jumalten tekstinkäsittelylaite" sekä "Mies, joka ei kätellyt". Jälkimmäisessä vieraillaan samalla mystisellä tarinankerronta-klubilla, joka tuli tutuksi "Kauhun vuodenajat II"- kokoelman jälkimmäisessä, hieman pidemmässä novellissa. Lisäksi on pakko nostaa esiin "Eloonjäävää tyyppiä" ja mainittava mielleyhtymä, joka tuli mieleen - Cannibal Corpsen "Eaten Back To Life"- albumin kansi. Kyseinen "selviytymistarinahan" kertoo autiolle saarelle laivan uppoamisen jälkeen hengissä selvinneestä miehestä, joka ravinnon puutteessa päätyy lopulta syömään itseään. Viimeiseksi vielä pakko mainita kokoelman päättävä "Ulappa" - se oli koskettava. Lopuksi itseäni toistaen yhteenvetona mainittava, että tämä Suomessa kahteen osaan jaettu novellikokonaisuus on varsin hyvää jälkeä, ei aivan yhtä vahvaa kuin "Night Shift", muttei lopulta kovin kauaksi jää.