Kopioin Luolakarhun klaanin arvion muihinkin osiin, koska käytännössä mielipiteeni koskee koko sarjaa. Sain ensimmäisen osan kummitädiltäni lahjaksi nuorena, ehkä noin vuonna 88, ja koko sarjan osat on luettu noin kerran vuodessa, eli melkoisen monta kertaa varsinkin ensimmäinen osa. Kirjana itsessään ei ehkä ole mikään mestariteos verrattuna moneen muuhun kirjaan, mutta omaan makuun on nimenomaan tämäntyyliset ihmisen varhaishistoriaan liittyvät fantasiakirjat. Ja tietysti kirjan seksiosiot olivat omiaan saamaan nuoren tytön kiinnostumaan kirjasarjasta. Mutta yhä edelleen pidän.
Alkuteos ilmestynyt 1985. Suomentanut Erkki Hakala. 7. tarkistettu painos 2002. Suomennoksen tarkistanut Päivi Koivisto-Alanko. Sidottu, kansipaperi.
Romaani ihmiskunnan aamuhämärästä
Ayla ja Jondalar ovat lähteneet Hevosten laaksosta pienelle tutustumisretkelle ja törmäävät mammutin metsästäjiin. He menevät leiriin vierailulle ja päättävät sitten talvehtia mamutoiheimon parissa yksinäisen laakson sijasta. Leirissä Ayla näkee ihmeekseen oman toteemieläimensä, luolaleijonan, kallon.
Hän näkee myös lapsen, joka muistuttaa liikuttavasti sitä pikkupoikaa, jonka hän joutui jättämään klaanista lähtiessään. Aylan kauneus ja merkilliset taidot herättävät huomiota varsinkin heimon miesten keskuudessa. Miten käy Aylan ja Jondalarin rakkauden?
Lukijoiden keskustelut
Mitä ajatuksia tämä kirja herätti? Aloita ensimmäinen keskustelu.
Voit osallistua ilman käyttäjätiliä.
Aloita keskusteluKirjasarja
Kustantajan esittely:
Lue koko sarjakuvaus
Suomalaissukuisen kirjailijan Jean M. Untinen-Auelin eläytyvää ja elämyksellistä Maan lapset -sarjaa on myyty yli kolmekymmentä miljoonaa kappaletta kymmenillä kielillä. Meillä sarja ilmestyi 1980-luvulla ja saavutti suuren suosion monenikäisten lukijoiden keskuudessa. Romaanien uusissa painoksissa suomennoksen kieli on tarkistettu ja päällys uudistettu entistä tyylikkäämmäksi.
Mitä sinä ajattelit kirjasta?
Jaa oma kokemuksesi muiden Risingshadow-lukijoiden kanssa.
Lukijoiden arviot
3 arviotaMitä Risingshadow'n lukijat ajattelevat tästä kirjasta
Taattua laatua taas kerran! :) Kirja oli hyvin kirjoitettu, ja juoni eteni riittävän sujuvasti, mutta henkilöt alkoivat paikoitellen ärsyttää, mutta onneksi ne kohtaukset loppuivat kun asiat saadaan selvitettyä ;) Ranec on hyihyi :D
Näytä arvio (sisältää juonipaljastuksia)
Kirja oli yhtä hyvi kirjoitettu kuin edellisetkin, mutta pisteitä tässä laski se että olin kuolla ärsytykseen 90% ajasta xD Ayla ei vieläkään tajunnut mitään muiden ja klaanin ihmisten tapa eroja ja Jondarin mustasukkaisuus olivat toodella ärsyttäviä. Myös se että he eivät kuunnelleet toisiaan tai vääristelivät sanoja yms. oli suorastaan raivostuttavaa :)
ps. Vihasin Ranecia eli onneks siitä päästiin !
