Alkuperäinen kirja on ilmestynyt jo vuonna 1986. Hyvä fantasia ei toki vanhene koskaan, mutta tietyllä tapaa kerrontatyyli on mielestäni ajalle tyypillinen. Esimerkiksi hahmojen tunteista ei puhuta kovinkaan kuvailevasti, vaan kerronta keskittyy tapahtumiin. Tapahtumista kerrotaan useamman hahmon näkökulmasta. Myös aikajanoja on useampi (643 -> / 698-> / 1045 -> ). Paikannimiä ja henkilöitä on paljon. Kirjan kantavana voimana on kelttiläiseen mytologiaan perustuva maailma, omien tekojen seuraukset ja niihin liittyvät sielujen reinkarnaatiot. Maailma on aika raaka: elämä on tavalla tai toisella jatkuvaa taistelua ja kasuaalisti mukana on myös perheen sisäistä väkivaltaa sekä seksuaalista väkivaltaa. Tosin myös rakkaus on juonen oleellinen osa.
Kirja ei saanut itseltäni aikaan samankaltaista ensihurmaa ja valloittavaa ihastumisen tunnetta, kuten jotkut muut kirjat. En juurikaan pitänyt henkilöistä. Hyvät hahmot saavat kiintymään ja heidän kohtalostaan alkaa välittää. Nyt niin pääasiassa ei käynyt. Luin putkeen kirjat 1 ja 2, joten hieman menee sekaisin missä ensimmäinen loppui ja toinen alkoi.
Toisaalta kirja oli riittävän mielenkiintoinen, että lainasin myös sen seuraavan osan. Enempää ei ole suomennettukaan, vaikka kirjailija on julkaissut kymmeniä kirjoja. Jo pelkästään Deverry-saagaan kuuluu 15 kirjaa. En usko jaksavani lukea jatkoa englanniksi. Suurimmaksi osaksi sen takia, että päähahmot eivät olleet tarpeeksi pidettäviä, jotta kiinnostaisi miten heille lopulta käy. Itse mytologia on kiinnostavin osa kirjoissa.
