Mosaiikkilintu
Mosaiikkilintu eli petoksen, kasvamisen ja uskollisuuden tarina. Graafinen suunnittelu: Sami Saramäki. Sidottu.
Oman valtakunnan keisari Adulkar III on kovin nuori; kansa ei voi luottaa häneen hädän hetkellä, kun Omalle elintärkeä joki kuivuu ja koko valtakunta on vaarassa.
Keisarillinen unennäkijä varoittaa Adulkaria vihaisista vesihengistä, ja Adulkar lähtee matkaan halki autiomaan lepyttääkseen niitä. Mutta hänen tielleen ilmaantuu pahanilmanlintuja. Oliko unennäkijän kertomus sittenkin valetta? Ja jos, niin kuinka syvällä ovat petoksen juuret?
Aatelisrouva Aurelia tahtoo tyttärensä Elenjan Adulkarin puolisoksi. Tytär on muuten kelpo aatelisneiti, mutta hänessä on yksi paha vika. Tyttö puhuu usein oudosta kyvystään aistia toisten ihmisten tunnetilat, ilon ja pelon, jopa kuoleman tyhjyyden. Oman valtakunnan alati syvenevässä kaaoksessa Elenjan tunneaseen voima on mahtava.
Ulla Viertolan esikoisteos puhuu viisaasti ja taitavasti ystävyydestä ja vallanhimosta. Kirjassa käsitellään syvällisesti myös sitä, kehen ja mihin maailmassa voi uskoa ja luottaa.
Käyttäjät lukeneet myös
Ulla Viertola
Ulla Viertola on syntynyt vuonna 1957 Pohjanmaalla. Hän asuu nykyään Satakunnassa Köyliönjärven rantamaisemissa. Viertola on elämänsä aikana toiminut useissa ammateissa, esimerkiksi neuleiden suunnittelijana, henkilökuntalehden toimittajana, ohjaajana kehitysvammaisten työterapiassa ja puutavaratoimitusten laskijana hirsitalotehtaassa. Myös opintoja on kertynyt eri aloilta, ja vuonna 2010 Viertola valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi pääaineenaan sosiologia. Viertolan esikoisteos Mosaiikkilintu (2006) aloitti Oman keisarien aikakirjat -trilogian. Tarinan kaikki osat olivat mukana Kuvastaja-palkinnon lyhytlistalla.
Kirja-arvioita
Alku oli mitä oli, mielenkiinto meni lukea, luin alun syyskuun alussa, lopun tuossa viimeyönä. Jossain vaiheessa kirja meni oikeasti ihan mielenkiintoisesksi. Ja asitä voi melkein sanoa jopa hyväksi. Suomalaisessa fantasiassa on paljon kehittämistä. Kisrja oli jollain tapaa ihanan omalaatuinen, jollain tapaa niiiiiiinn kliseisnen. pidin siitä silti. Sääli kun kaikkea ei sanottu suoraan, vaan joutui lukemaan rivien välistä. Kirja oli kuitenkin ihanaa vaihtelua pitkään yhteiskuntapolitiikkaa käsittelevään opiskelujaksoon, joka tappoi melkein mielikuvitukseni...
Mosaikkilintu on ihan hyvä kirja kun ottaa huomioon se että sen on tehnyt suomalainen kiirjailija. En olisi odottanut edes tämän veroista teosta. Jännitystä ja naurua jäin vähän kaipaamaan, mutta tilanteita, paikkoja ja henkilöitä kuvaltiin melko hyvin. Välillä tarina alkoi hieman pitkästyttämään,toimintakin oli joskus vähän vaisua. Jatko-osissa on aikla lailla sama juttu, kaiken olisi mielestäni voinut laittaa yhteen kirjaan. Toiminta kaipasi vähän vauhtia. Sanoisin että 8-.
Alku oli vähän kankea, ja viittasi samanlaiseen keskinkertaisuuteen kuin aiemmat kotimaisen fantasian tuotokset, mutta pian alun jälkeen tarina vei mukanaan ja paljastui varsin hyväksi. Tosin seksuaalisuuden siivoaminen tarinassa vain pieneksi viitteeksi jolla annetaan lukijan ymmärtää mitä on tapahtunut, harmitti vähän, mutta sen ymmärtää kun kirja on suunnattu lapsille ja nuorille. Adulkar kasvaa kirjan aikana todelliseksi keisariksi, kun taas hänen sisarensa vajoaa Rooman keisarien rappion kaltaiseen tilaan. Tarina oli hyvä ja piti mukanaan, mutta mikään huippuhyvä teos ei ollut, mutta kotimaisen fantasian sarjassa sijoittuu minun kategoriassani sinne Auerin heti perään. Suosittelen kirjaa hyvää kotimaista fantasiaa etsiville. Arvosana: 7+.
Kirja alkoi vaisusti, melkein sanottuna tylsästi ja kliseisesti. Seuraavien kappaleiden aikana mielekiinto kasvoi... Tempoi mukaansa. Kirja oli hyvä luettava, mutta kirjassa on yksi paha virhe, se loppuu kesken. Kirjan loppuun ei saa järkevää tilannetta mitä tulee tapahtumaan.