Alkuteos ilmestynyt 2005. Suomentanut Jussi Pelkonen. Sidottu.
Neljä lasta löytää tien uuteen maailmaan läpi vanhan vaatekaapin. He rikkovat tavaroita ja opettavat kokonaisen puhuvien eläinten sukupolven kiroilemaan. Perversien lapset muuttavat koko Blarnian kaatopaikaksi. Kuka voisi palauttaa kerran niin maagisen valtakunnan metsänraikkaan tuoksun? Ei ainakaan Valtava Velho; hänellä on omiakin ongelmia. Vain mahtava kissa Astma voisi korjata kaiken, mutta ikävä kyllä hän on alle puolimetrinen. Michael Gerberin mukaansatempaavan räävitön Blarnia on täynnä unohtumattomia hahmoja ja ällöttävän tunteilevaa moralisointia.
Äreän, piippua tupruttelevan tweedjakkuisen professorin fantasiakirjaklassikosta tehdään valtava maailmanlaajuinen elokuvamenestys. Miksi tämä kuulostaakaan niin tutulta? Rakastettu lastenkirja palaa uljaampana (parodiana) kuin koskaan aiemmin ja – täysin sattumalta – osuu juuri sopivasti rahastamaan filmiversion kustannuksella. Kävipä tuuri... Tämä on täydellinen kirja kaikille, jotka ihastuivat tai vihastuivat Peterin, Susanin, Edmundin ja Lucyn seikkailuihin. Loistava lahja; lepopäivän viihdykettä; täynnä älykkäitä vitsejä; nopeampi lukea kuin alkuperäinen, maksaa vähän enemmän kuin elokuvalippu, mutta kestää paljon pidempään.
Mitä ajatuksia tämä kirja herätti? Aloita ensimmäinen keskustelu.
Voit osallistua ilman käyttäjätiliä.
Aloita keskusteluJaa oma kokemuksesi muiden Risingshadow-lukijoiden kanssa.
Mitä Risingshadow'n lukijat ajattelevat tästä kirjasta
Tämä ei ollut ihan yhtä mielenkiintoinen, kuin kirjailijan muut kirjat, mutta tässäkin oli joitakin loistavia kohtauksia, esim Joulupukin kohtaaminen. Erityisesti pidin Hucyn tempauksissa käytettyjä synonyymeja itsetuhoisuudelle.
Gerberin esikoisteos, Barry Trotter ja häpeämätön parodia, ei oikein onnistunut vakuuttamaan minua, mutta Narnian tarinoita parodioiva Blarnia hoiti homman senkin edestä kieroine huumorintajuineen ja lennokkaine, mauttomine heittoineen. Ehkä asiaan vaikutti myös lukemisajankohta, illalla kymmenen aikaan.
Juoni on lyhykäisyydessään sellainen, että tärähtäneen hormonihoitopuoskarin koekaniineiksi myydyt Perversien lapset pääsevät vaatekaapin kautta Blarnian ihmemaahan, jossa kohtaavat monia kummallisia olentoja. Herttainen pikkufauni Tumnus esiintyy kirjassa pedofilistisena herra Tuhmuksena, Valkea Velho on Valtava Velho, syömishäiriöstä kärsivä tyranni, ja mahtava Aslan on saanut uuden julkisivun pienenä kotikissana, Astmana.
Joissakin kohdin vitsit ampuivat hieman yli, mutta jotkut kohdat saivat nauruhermot kuplimaan. Gerberin käsissä Aslanin uhrautumiskohtauskin oli saanut aivan uudet mittasuhteet...
