Loru Sorbusten herrasta
Parodia professori J. R. R. Tolkienin trilogiasta Taru Sormusten Herrasta. Alkuteos ilmestynyt 1969. Suomentanut Pekka Markkula.
1. laitos: Fanzine Oy, 1983. Soundi-kirja 18. Nidottu.
2. laitos: Nemo, 2002. Tarkistettu suomennos. Graafinen suunnittelu: Mikko Juhola. Nidottu.
Loru Sorbusten herrasta on valtavan hauska ja rakkaudella tehty parodia J. R. R. Tolkienin mestariteoksesta Taru Sormusten herrasta. Lorussa höpötit ovat ahmatteja ja pikkurikollisia, Goodgulf omia etujaan ajava silmänkääntäjä ja haltiat pitävät matkamuistokojuja. Kirjassa seikkailevat muun muassa Dorkalan väki, Cellofan, Arakorni, Fritzu, Dildo, Legoland, Mersu, Pepsi ja Farbrorin ihmiset.
Loru paljastaa Tarun henkilöiden hämärät tarkoitusperät ja tarttuu omituisuuksiin, joita lukijat ovat vuosien ajan miettineet. Lorun kirjoittajat tuntevat Tolkieninsa, ja kirja on saavuttanut suuren suosion Tolkien-fanien keskuudessa. Iso-Britanniassa amerikkalaista Lorua on pelkästään tänä vuonna myyty 75 000 kappaletta. Kirja kuuluu jokaisen Tolkienin ystävän kirjahyllyyn! Lorun suomennos on legendaarisen scifi-miehen, edesmenneen Pekka Markkulan käsialaa.
”Kirja on ilmestynyt Soundi-kirjoissa Pekka Markkulan upeana suomennoksena vuonna 1983. Nykyään se on harvinaisuus, sillä esimerkiksi miltei kaikista pääkaupunkiseudun kirjastoista teos on joko pöllitty tai poistettu puhki luettuna.” – Vesa Sisättö, Ylioppilaslehti
Henry N. Beard
Yhdysvaltalaisten Douglas C. Kenneyn (1947–1980) ja Henry N. Beardin (s. noin 1945) yhteistyö alkoi 1960-luvun lopulla Harvard Lampoon -lehden toimituksessa, kun he puhalsivat uutta puhtia yliopiston
väljähtyneeseen huumorijulkaisuun. Tuolloin syntyivät parodiat muun
muassa Life- ja Time-lehdistä sekä maailmanlaajuisen maineen saavuttanut Taru sormusten herrasta -ivamukaelma Loru sorbusten herrasta.
Loru sorbusten herrasta ilmestyi Suomessa Pekka
Markkulan suomentamana ensi kerran Soundi-kirjoissa vuonna 1983, mutta
ei ilmestyessään saavuttanut juuri huomiota. Ajan mittaan se kuitenkin
saavutti suuren kulttisuosion. Yhtenä syynä olivat roolipelien
harrastajat, jotka pitivät kirjasta. Suurin osa kirjastoissa olevista
kappaleista jouduttiin ajan myötä poistamaan kokoelmista kuluneisuuden
vuoksi tai ne varastettiin, ja kirja harvinaistui.
Kun Sormusten herran pohjalta vuosina julkaistiin 2001–2003 elokuvatrilogia, kustannusyhtiö Nemo julkaisi kirjan uudelleen 2002.
Kirja-arvioita
Eipä oikein iskenyt omaan huumorintajuun. Jotkin suomentajan valinnat aiheuttivat muutaman hyväntahtoisen hymähdyksen, joista yksi lisätähti.
Jos pitää Sormusten herrasta ja Pahkasiasta, niin parempaa kirjaa ei löydy!
Osui kerran silmään kirjastossa. mielenkiintoisia variaatioita kaikille tutuista hahmoista. Ei kannata lukea, jos kärsit huumorintajuttomuudesta tai olet ylisuojeleva Tolkien-fani.
Kuka voi edes tehdä jotain näin tyhmää ja idioottimaista! Ne jotka tätä lukevat ovat mielestäni ihan...en viitti ees sanoo! Ooon suuri Tolkien-fani ja en kyllä aio lukea!!
Typeryydessään niin loistava kirja. Kyllä joka lukukerralla naurattaa. Mutta kaikkein paras on alun prolologi höpöteistä, etenkin kaverin kanssa ääneen luettuna. Kyllä vesi valuu silmistä.
Niin läskiksi ei voi mitään vetää, etteikö se muka olisi hauskaa! Eksoottinen kukka voikukkien seassa. Suosittelen ehdottomasti niille jotka hakevat jotain aivan muuta!
Loru sorbusten herrasta oli vuosituhannan vaihteessa lähinnä legenda erittäin huonon saatavuutensa vuoksi, mutta kiitos Taru sormusten herrasta elokuvien saatiin tästäkin kulttuuriteoksesta uusi painos. Loru on verbaalista pelleilyä ja huulen heittoa joka lauseella. Vitsejä riittää ja naurettavaa, mutta se että hauskuutusta löytyy joka sivulta tekee kirjasta vähän raskaslukuisen. Tietysti aina voi yrittää sivuttaa yksiytiskohdat ja keskittyä tarinaan, mutta tässä tapauksessa menisi se varsinainen pointti hukkaan.